
Lehdet kasaan ja kompostiin Amaryllikset juurtumaan
Niin kauniita kuin syksyn lehdet ovatkin, on ne viisainta haravoida pois ennen kuin märkyys ja loska yllättävät.
Amaryllisten eli ritarinkukkien (Hippeastrum sp.) kasvatus on syksyn antoisimpia puuhia. Kukkavarren kehittymiseen ja nuppujen avautumiseen kuluu aikaa kuutisen viikkoa, joten jouluksi tähdättävien kukkien sipulit istutetaan ruukkuihin lokakuun lopulla.
Useimmat kaupasta hankittavat sipulit on esikäsitelty niin, että niiden kasvatus onnistuu ilman pimeä- ja kylmäkäsittelyä.
SÄDE AARLAHTI
Ennen neuvottiin kasaamaan lehdet kukkapenkkien suojaksi, mutta nykyisin uskotaan, että parhaan hyödyn niistä saa kompostin uumenissa. Kompostissa lehdet myös pysyvät, äityi keli kuinka tuuliseksi tahansa.
Yleensä haravoitavaa riittää viikkojen ajaksi, sillä kuin haravoijaa kiusatakseen sinnittelevät poppelit ja omenapuut lehtinensä aivan talven kynnykselle saakka.
Haravointi kannattaakin suosiolla jakaa useampaan, pienempään erään, sillä vaikka lehtien rapsutus käy hyvästä hyötyliikunnasta, jättää päivän haravointi jälkensä käsien ja selän lihaksiin. Jos haravoitavaa on paljon, pelastaa hyvä lehtipuhallin tai silppuava ruohonleikkuri pihan hoitajan pinteestä.
Lehtipuhaltimien käyttö synnyttää joka vuosi runsaasti keskustelua, mutta tehokkuutensa vuoksi ne ovat osoittautuneet korvaamattomiksi työvälineiksi etenkin kaupunkien puistoyksiköissä. Yksi lehtipuhallin käyttäjineen vastaa kolmen tai neljän haravoijan tekemää työtä.
Puhallin toimii hyvin myös pensasaitojen tyvellä ja matalan kasvillisuuden seassa, josta varisseita lehtiä muuten on hankala poistaa. Kovin kauas ei lehtiä kuitenkaan kannata kasata, sillä niistä syntyy parasta mahdollista maanparannusainetta.
Paras paikka syksyn lehdille on tilava komposti, jonka pohjalle ajetaan ensin kerros oksia ja risuja, jotta ilma pääsee kiertämään myös kompostin alla.
Jos mahdollista, kannattaa lehtikerrosten väleihin lisätä myös muuta, maatuvaa ainesta, jolloin kompostin toiminta pääsee nopeasti käyntiin. Hyvää täydennystä lehtikompostiin saadaan esimerkiksi ruohonleikkuujätteestä, risuista, metsäkarikkeesta ja puuhakkeesta. Nopeimmillaan ensiluokkaista multaa syntyy jo alle kahdessa vuodessa.
Vielä riittää luonnossa ravintoa pihan pienimmille, mutta jos kellariin tai pakkaseen jäi tilaa, voi sadon rippeet tallettaa lintujen ja oravien varalle.
Mitä kuulostaisivat talven antimina vaikkapa auringonkukka-pihlajanmarjacocktail tai vaahteran siemenet pellavanvarsipedillä?
Riittävä valaistus on tae sille, että pihalla on mukava liikkua. Päivien lyhentyessä on syytä tarkastaa, että ulkovalaisimien kuvuissa ei ole himmentävää likaa ja että niihin on vaihdettu tarpeeksi tehokkaat lamput. Hämäräkytkin tai liiketunnistin helpottaa valojen käyttöä ja saattaa muutamassa vuodessa säästää hintansa takaisin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


