Kantriland luo uutta maaseutukulttuuria

Elokuinen lauantai Maaningan Tuovilanlahden kylällä on silkkaa kantria: maalaismeininkiä, villin lännen touhua ja iloa. Ilmassa viuhuvat lassot ja hevosenkengät. Lapset ja aikuiset vauvasta vaariin paijailevat minihevosia, karitsoita ja pupuja. Kanat poikineen käyskentelevät pihamaalla, missä kantritanssiesitykset innostavat yleisönkin kokeilemaan kuvioita.

Pehmeän kantrimusiikin seassa solisevat monet kielet, sillä mukana on vieraita ympäri maailmaa, kaukaisimmat Fidziltä, Filippiineiltä ja Amerikoista.

Kolmatta kertaa järjestetyn Kantriland-tapahtuman taustalla on kuitenkin paljon muutakin kuin halu pitää hauskaa, kertoo Kantriland ry:n puheenjohtaja ja idean ”äiti” Minna Räihä.

Kaikki alkoi reilut viisi vuotta sitten, kun Räihän ulkomaiset opiskelukaverit järjestivät villin lännen teemaillan Siilinjärvellä. ”Kantririvitanssin pyörteissä, huippuhauskan koko perheen illan aikana aloin miettiä, miten hyvin vastaava tapahtuma sopisi myös meille maalle, Viannankoskelle Maaningalle”, Räihä kertaa.

Nimi tapahtumalle syntyi, kun Räihä oli lukemassa Kantria. ”Rakastan kaikkea kantri- eli maalaiselämää”, Räihä sanoo. ”Maatilalla kasvaminen on ollut minulle merkittävä voimavara. Talkoohenki elää ja naapureilta voi pyytää apua milloin vaan.”

Ideaa kehiteltiin puolitoista vuotta porukalla. Räihän perheeseen sattui vuodelle 2015 useita merkkipäiviä, joten Minna ja aviomies Timo Räihä päättivät kutsua mukaan kekkereille myös kaikki sukulaiset ja ystävät ympäri maailmaa.

”Kun Pauliina ja Heikki Vuorinen bändeineen lupautuivat esiintyjäksi, mietimme, että tästähän voisi ilmoittaa laajemmallekin.”, Räihä sai ilmaisen menovinkin Savon Sanomiin.

Lauantaipäivä oli kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma ja illalla pidettiin sukujuhlat. Sunnuntaina oli Kantrikirkko teltassa ja lapsille pyhäkoulu ladon heinäpaaliluolassa, Räihä kertoo. Kävijöitä tuli huimat 1 300 muutaman päivän aikana.

Talkoovoimin järjestetty ilmaistapahtuma sai niin hyvää palautetta, että oli selvää, että jotenkin jatketaan. Heti seuraavana kesänä Viannankoskella järjestettiin jälleen Kantriland sekä lisäksi kymmenen pienempää tapahtumaa.

Talkooporukan sydämissä muhi ajatus luoda jotain muutakin kuin hauskoja tapahtumia, niin arvokkaita kuin nekin ovat. Porukka päätti vetää vähän henkeä ja miettiä, mihin suuntaan lähteä.

Vuonna 2017 perustettiin Kantriland ry vaalimaan ja kehittämään maaseutua ja sen kulttuuria. Toiminta-ajatuksena on myös rakentaa siltoja maaseudun ja kaupunkien eri-ikäisten ihmisten ja yhteisöjen välille, Räihä kuvaa.

Heti perustamisvuotenaan yhdistys osti Suomen korkeimman vesiputouksen ja luonnonpuiston äärellä sijaitsevat rakennukset Tuovilanlahden kylän liepeiltä. Nyt Kantriland ry työllistää lähiseudun nuoria kahvila- ja retkeilypalveluissa.

Tuovilanlahti valittiin kesäkuussa Pohjois-Savon vuoden kyläksi ja se sai myös valtakunnallisen kunniamaininnan. Perusteluna oli pitkäjänteinen kylätoiminta ja kylämatkailun kehittäminen. Pienen kylän monia tapahtumia, kolmea museota ja kyläkahviloita pyörittävät vilkas nuorisoseura ja kyläyhdistys.

”Kantriland-yhdistys on tullut perässä ja on kiitollinen tuovilanlahtelaisten hyvästä esimerkistä ja yhteistyöstä!” Räihä toteaa.

Tänä vuonna Kantriland-tapahtuma järjestettiin kolmannen kerran Maaningalla, tällä kertaa Voutilaisten yrittäjäperheen eläinpiha Kantri-FarmillaTuovilanlahdessa.

”Tällä kertaa syntyi uusia yhteyksiä erityisesti alueen maanviljelijöiden kesken, joita tuli Keiteleeltä ja Pielavedeltä saakka. Tämä oli monille tosi tärkeä hengähdyshetki ja mahdollisuus kohdata muita samoissa paineissa sinnitteleviä”, Räihä toteaa.

Luokanopettajana työskentelevä Räihä sanoo nähneensä jo kauan sitten kaupunkilaislasten suuren tarpeen päästä maaseudulle.

”Kiireetön puuhailu eläinten kanssa luonnossa ja maatilan rauhassa on terapiaa kenelle vain. Yhdistyksemme on aina tarjonnut kaikille vapaan pääsyn tapahtumiinsa, jotta mahdollisimman moni voisi osallistua maalaishommiin ja kokea siitä syntyvää iloa ja virkistystä.”

Räihä uskoo, että suomalainen maaseutu nousee.

”Suomalaisen puhtaan ruuan, luonnon ja rauhan arvo on jo huomattu kansainvälisesti. Usein hektisessä ja sirpaleisessa nykyelämässä on entistä tärkeämpää osata pysähtyä ja hiljentyä luonnon rauhassa. Ilman ymmärrystä menneiden sukupolvien elämästä ja työstä on vaikeaa tehdä viisaita ja kestäviä valintoja tulevaisuuden suhteen.”