Toveri: Venäjä kuluttaa armeijaansa, Ukraina kehittää tulevaisuuden sodankäyntiä
Ukrainasta on kehittynyt yksi maailman merkittävimmistä uusien puolustusratkaisujen kehitysympäristöistä, kirjoittaa europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.). ”Ellei Eurooppa toimi nopeasti, ukrainalainen teknologia ja osaaminen löytävät kyllä teollisia kumppaneita ja pääomaa muualta.”Ukrainan sodasta esitetään nyt lähes vastakkaisia näkökulmia. Omissa informaatiokampanjoissaan Venäjä etenee ja Ukrainan ilmapuolustuksella on vaikeuksia. Toisaalla Ukrainan pitkän kantaman täsmäiskut ulottuvat yhä syvemmälle Venäjälle, tuovat sodan seuraukset myös venäläisten arkeen ja laittavat Venäjän talouden polvilleen.
Totuus on jossain näiden välissä. Selvää on, että Venäjä ei ole niskan päällä.
Vaikka se on saavuttanut paikallisia onnistumisia massiivisen tulenkäytön ja liitopommien avulla, se ei ole kyennyt strategiseen läpimurtoon. Päinvastoin, tämän vuoden aikana sen nettoaluevaltaukset ovat lähellä nollaa ja tappiot noin neljännesmiljoona kaatunutta ja haavoittunutta, 5–8 kertaa suuremmat kuin Ukrainalla.
Kulutussota on kääntynyt Venäjää vastaan. Siksi Putin onkin laittamassa syksyllä ja talvella kaikki voimat peliin sodan voittamiseksi.
Euroopan on nyt pidettävä etusijalla erityisesti kaksi asiaa.
Venäjä pyrkii edelleen järjestelmällisesti tuhoamaan Ukrainan energiainfrastruktuuria. Vaikka Ukraina on selvinnyt edellisistäkin talvista, lähestyvä talvi on otettava vakavasti.
Ukrainan puutteellinen kyky torjua ballistisia ohjuksia on nähtävä erillisenä kysymyksenä maarintaman tilanteesta. Ballististen ohjusten uhka kohdistuu rintamalinjaa syvemmälle kaupunkeihin, energiantuotantoon ja muuhun yhteiskunnan kannalta kriittiseen infrastruktuuriin.
Euroopan ja Yhdysvaltojen on siksi toimitettava enemmän ilmapuolustusjärjestelmiä ja torjuntaohjuksia. Jos ei ole antaa torjuntaohjuksia, pitää antaa risteilyohjuksia, jotta Ukraina pystyy heikentämään Venäjän hyökkäyskykyä iskemällä paremmin sen ohjustehtaisiin. Neljän ja puolen sotavuoden jälkeen emme voi enää vedota siihen, että sota tai sen seuraukset tulivat yllätyksenä.
Toinen asia on Ukrainan valtava potentiaali puolustusinnovaatioissa.
Ukrainasta on kehittynyt yksi maailman merkittävimmistä uusien puolustusratkaisujen kehitysympäristöistä. Maan puolustusteknologian kehityssykli voidaan parhaimmillaan mitata viikoissa, joskus jopa päivissä. Euroopan perinteisessä puolustusteollisuudessa uuden järjestelmän kehittäminen, hankkiminen ja käyttöönotto voi edelleen kestää vuosia.
Siksi on liian kapeakatseista nähdä Ukraina pelkästään aseavun vastaanottajana. Maan poikkeuksellinen innovaatiokyky on sidottava tiiviimmin eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen. Se tarkoittaa yhteisiä investointeja, tutkimus- ja kehitystyötä. Ellei Eurooppa toimi nopeasti, ukrainalainen teknologia ja osaaminen löytävät kyllä teollisia kumppaneita ja pääomaa muualta.
Ukrainaa onkin ajateltava kahdella aikajänteellä. Seuraavien kuukausien tehtävä on auttaa sitä selviytymään talvesta ja suojata sen yhteiskuntaa Venäjän iskuilta. Pidemmän aikavälin tehtävä on sitoa Ukrainan puolustusteollisuus mahdollisimman tiiviisti osaksi eurooppalaista puolustusta ja syventää sen EU-integraatiota.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat








