Suden kannanhoidollinen metsästys etenee
Haluamme saada aikaan ratkaisun, jossa kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).
Susi suolla. Kuvituskuva. Kuva: Hannu HuttuHallitus hyväksyi eduskunnalle annettavaksi lakiesityksen, jonka perusteella suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistuu ensi vuodesta eteenpäin. Esitys on keskeinen osa hallitusohjelman mukaista suurpetopolitiikkaa, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.
Heti hallituskauden alusta alkaneella aktiivisella vaikuttamistyöllä saimme toteutettua viime keväänä EU:n luontodirektiivin liitesiirron suden suojeluaseman alentamiseksi.
Viime vuosina susikannat ovat huomattavasti kasvaneet ja petovahingot lisääntyneet. Sudet liikkuvat yhä useammin asutuksen läheisyydessä tai lähellä tuotantoeläimiä, pelkäävät yhä vähemmän ihmistä ja aiheuttavat paitsi koettua uhkaa myös kipeitä kotieläimien ja metsästyskoirien menetyksiä.
Maa- ja metsätalousministeriössä haluamme saada aikaan ratkaisun, jossa kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti.
Samalla varmistetaan, että kanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa sekä vahvistetaan luottamusta järjestelmään. Suomi on raportoinut EU:lle suden olevan suotuisalla suojelun tasolla Luonnonvarakeskuksen raportin mukaisesti. Tuore kantaennuste marraskuulle 2025 on arviolta 557 sutta.
Metsästyslain muutoksen lisäksi suden metsästyksen salliminen edellyttää uutta sääntelyä valtioneuvoston asetuksen tasolla sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Ministeriön asetuksella vahvistetaan vuosittain alueet, joissa metsästys sallitaan sekä aluekohtaiset kiintiöt. Valtioneuvoston asetuksilla puolestaan säännellään muun muassa metsästys- ja rauhoitusajasta, saalisilmoituksesta ja metsästyksen käytännön toteutuksesta.
Lisäksi olemme uudistaneet jo kesällä 2024 asetusta suurpetojen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen. Sen pohjalta riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla on poistettu jo yhteensä 24 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Lisäksi on saaliiksi saatu yhteensä 10 dna-määrityksissä koirasudeksi varmistunutta yksilöä.
Ajanjaksolla on poistettu poronhoitoalueella 52 sutta vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla.
Hyvin toimiva vahinko- ja turvallisuusperusteinen poikkeuslupapyynti säilyy edelleen kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen rinnalla. Tämä on keskeistä muun muassa poronhoitoalueen haasteisiin vastaamisessa.
Olemme käynnistäneet ministeriössä myös työryhmätyön suden kannanhoitosuunnitelman päivittämiseksi. Sille on asetettu sidosryhmistä koostuva seurantaryhmä. Kannanhoitosuunnitelman päivitystyön yhteydessä kehitetään myös kannan seurantaa. Samoin jatkotyössä käsitellään susikannan geneettistä monimuotoisuutta.
Hyvä yhteistyö luonnossa liikkujien kanssa mahdollistaa myös tulevaisuudessa aiempaa tarkemman kanta-arvion, joten näytteet ja havainnot ovat jatkossakin tärkeitä, ja niiden toimittamiseen kannustan kaikkia kansalaisia.
Kolumnin kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
