Rotkojen tuhannet tarinat
Rotkojen mystisenä koetusta ilmapiiristä kertovat jo useiden rotkojen nimet, kuten Helvetinportti, Hitonhauta, Pirunkirkko, Hiidenkattila, Staalokuru ja Kristuksenhauta.
Rotkoissa uskottiin asuvan pahoja henkiä, piruja ja hiisiä, niitä pelättiin, mutta myös kunnioitettiin.
Tietäjät ja noidat ovat käyttäneet jylhiä rotkoja kirkkoinaan, vainoaikojen pakolaiset ja pahamaineiset varkaat piilopaikkoinaan. Rotkojen tapahtumat ovat antaneet nimiä kokonaisille kylille ja niihin liittyvät tapahtumat ovat vaikuttaneet suurienkin alueiden elämään.
Useimmat Suomen rotkoista kerrotuista kansantarinoista liittyy eri kriisiaikojen, kuten Suuren Pohjan sodan, Isovihan, Pikkuvihan tai Suomen sodan tapahtumiin.
Yhtä lailla rotkojen hämyisä suoja on sopinut piiloksi myös virkavaltaa pakoileville laitapuolen kulkijoille. Tarinaltaan erikoisimpana rosvopiilona mainittakoon Kaarinan Ryövärinholman rotko, jonka suojissa piileskeli 1600-luvulla joukko merirosvoja. Pohjoisen tarinoissa, kuten Ylläksen Varkaankurun kohdalla, rikolliset olivat porovarkaita.
Tietäjät, noidat ja kansanparantajat ovat käyttäneet rotkojen maagiseksi kokemaansa ilmapiiriä omiin tarkoituksiinsa. Rotkoista on haettu voimaa ja tietoa, niihin on kokoonnuttu mittelemään voimista ja parantamaan sairaita.
Tunnetuimpia rotkoja käyttäneistä tietäjistä ovat Lieksan Ukko-Kinolainen sekä Vaara-Jaska Eronen, jotka toimivat Kolilla ja sen lähialueilla. Suurten tietäjien käyttämiä rotkoja olivat muun muassa Juuan Porttilouhi ja Pirunkirnu.
Tietäjien lisäksi myös tavalliset ihmiset ovat lumoutuneet rotkojen myyttisestä ilmapiiristä. Useista rotkoista on muodostunut paikallisia pyhättöjä, joihin on kokoonnuttu juhlimaan, kunnioittamaan luonnon jumaluuksia ja uhraamaan paremman saantionnen toivossa.
Myös kullan kaivuu on jättänyt oman jälkensä rotkojen värikkääseen historiaan. Kultalegendat sijoittuvat Ivalojoen ja Lemmenjoen kanjonien sekä niiden sivuhaarojen ympärille.
Vaikka osa tarinoista on lennokasta mielikuvituksen tuotetta, on iso osa elettyä elämää ja yhteistä historiaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
