KAIKKIA KEINOJA TARVITAAN JUOMISEN VÄHENTÄMISESSÄ

Viime viikolla professori Pekka Puska sai Lontoossa Rank-säätiön arvostetun ravitsemustieteen suurpalkinnon, arvoltaan 75000 puntaa eli noin 100000 euroa. Säätiö palkitsi Puskan hänen ansioistaan suomalaisten ruokavalion muuttamisessa. 

Mielipide

13.2.200815:00

Kolumni

Riitta Mustonen

Alkoholi aiheuttaa Suomessa niin paljon haittoja, että juomisen vähentämisessä olisi otettava kaikki keinot käyttöön, sanoo Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska.

Puska muistuttaa, että reilun kolmentuhannen vuosittaisen alkoholikuoleman lisäksi alkoholi on osasyynä moniin kansansairauksiin, jolloin kuolleisuusluku helposti kaksinkertaistuu. Lisäksi alkoholista aiheutuu yhteiskunnalle valtavan suuri lasku alkoholisairauksien hoitojaksoina, työkyvyttömyyseläkkeinä, päihtyneiden säilöönottoina ja asumispalveluina.

”Parempi olisi ehkäistä alkoholin kulutusta kuin kärsiä koko ajan lisääntyvistä haitoista. Myös alkoholiveroa tulisi nostaa ja kohdistaa korotusta oluen hintaan. Hintojen nousu hillitsee kulutusta, haitat ja haittakustannukset vähenevät ja valtion verotulot lisääntyvät.”

Kansanterveysprofessori pitää tämän vuoden alussa tehtyä veronkorotusta oikeansuuntaisena päätöksenä, mutta riittämättömänä. Viinan hinta nousi, mutta oluen vain muutamia senttejä, sillä veron osuus oluen hinnassa on pieni.

”Suomalaisten juomasta alkoholista noin puolet on olutta, neljännes muita mietoja juomia ja neljännes väkeviä. Parikymmentä vuotta sitten tehtiin virhe, kun ohjattiin ihmisiä suosimaan mietoja juomia. Oluen ja viinin kulutus nousi ja väkevien säilyi ennallaan, joten kokonaiskulutus on koko ajan noussut. Yhä useammat, etenkin nuoret ja naiset, alkoholisoituvat nauttimalla mietoja.”

Hinnan lisäksi myös saatavuutta tulisi rajoittaa. Puskan mielestä olutta tarjotaan liian härskisti joka urheilukilpailuissa ja yritykset kehittävät kilpaa nuorille maistuvia limuviinoja. ”Jotain vastuullisuutta pitäisi olla. Mutta tämä on bisnestä ja firmat hakevat koko ajan uusia asiakkaita nuorista.”

”Panimot voisivat vapaaehtoisesti tuoda markkinoille kakkosoluen, että tarjolla olisi välimuoto vahvalle keskioluelle ja ykkösoluelle.”

Alkoholi ei ole yksistään suomalaisten ongelma. Puska oli tammikuussa maailman terveysjärjestön WHO:n kokouksessa Genevessä, missä hyväksyttiin päätös valmistella ensimmäinen maailmanlaajuinen strategia alkoholinkäytön haittojen vähentämiseksi. Tupakasta vastaava on ollut olemassa jo pitkään.

Alkoholirintamalla eteneminen on ollut hidasta monestakin syystä. Alkoholia, etenkin viiniä, pidetään maatalouspoliittisena kysymyksenä ja siihen liittyy valtavia kaupallisia eturistiriitoja ja lobbausta. Olut- ja viinamarkkinat ovat muutaman suuren yhtiön hallussa. On myös suuria kulttuurieroja – esimerkiksi arabimaissa alkoholi ei ole samanlainen ongelma kuin Euroopassa.

Alkoholi eroaa tupakasta siinäkin, että 1–2 annosta päivässä ei aiheuta lääketieteellistä haittaa, mutta jos juo enemmän, haitat lisääntyvät nopeasti.

”Keinot alkoholin käytön vähentämiseksi tiedetään, mutta kysymys on siitä, mikä on poliittisesti mahdollista”, Puska pohtii. Hänen mielestään tärkeintä on levittää oikeaa tietoa ja terveysfaktoja alkoholin vaikutuksista, mutta tieto vaikuttaa hitaasti, joten muita keinoja tarvitaan.

Alkoholin välittämistä alaikäisille Puska ei ymmärrä eikä sitä, että kotona opetetaan teini-ikäisiä juomatavoille. ”Kotona voi maistaa alkoholia, että voi kaveriporukassa sanoa, että olen maistanut, mutta ei pidä tarjota nuorille esimerkiksi ruokapöydässä viiniä. Mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suurempi riski on alkoholisoitua aikuisena.”

Lääkäreitä Puska kehottaa kysymään potilailta alkoholinkäytöstä ihan niin muistakin terveysriskeistä. ”Pulmamme on, että lääkärit ovat usein liian hienotunteisia. Potilaat usein jopa odottavat, että heiltä kysytään.”