Lukijalta: Onko kansalaisvaikuttaminen Suomen onnellisuuden salaisuus?

Kokoontuuneena yhteen. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä keskustelemme, millainen on hyvä kansalainen. Mitä ominaisuuksia hänellä on? Kuinka aktiivisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet liittyvät onnellisuuden tunteeseen? Miten kaikki halukkaat pääsisivät mukaan yhteisöihin?

Suomi on jo useita vuosia ollut World Happiness Reportin mukaan yksi maailman onnellisimmista maista. Tämä ei toivottavasti ole sattumaa: onnellisuus ei synny pelkästään taloudellisesta hyvinvoinnista  – se rakentuu myös ihmisten välisistä suhteista, mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja siitä, että yhteisöllisyys todella toimii arjessa. Pohdimme, voivatko kansalaisvaikuttaminen ja yhteisöllisyys olla avaintekijöitä Suomen kärkisijalle onnellisuusmittauksissa – ja mitä haasteita sekä mahdollisuuksia näihin liittyy.

Aktiivisuudesta puhutaan hyvän kansalaisen ominaisuutena. Kansalaisvaikuttaminen tarkoittaa, että ihmisillä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja päätöksentekoprosesseihin kunnissa, kylissä ja yhdistyksissä.

Kun ihmiset kokevat, että he voivat edistää asioita yhdessä, yhteinen motivaatio kasvaa: paikalliset haasteet ratkaistaan yhdessä, ideat saadaan liikkeelle, ja yksilöiden toimilla on merkitystä. Tämä yhdistelmä – ihmisten osallistuminen ja yhteisöllisyyttä tukevat rakenteet – voi olla olennainen osa suomalaisten onnellisuusreseptiä.

Kuntarahoitus on lanseerannut Onnellisuusrahaston, jolla tuetaan hankkeita, jotka edistävät yhteisöllistä onnellisuutta. Rahasto tarjoaa rahoitusta hankkeille, joissa painottuvat osallisuus, turvallisuus, ekologinen kestävyys ja pitkäkestoiset vaikutukset.  Tämä uusi avaus on osoitus siitä, että instituutiot näkevät yhteisöllisyyden keinona lisätä hyvinvointia. Kun rahaa ja resursseja kohdistetaan paikalliseen vaikuttamiseen, voimavarat ja motivaatio yhdistyvät ja syntyy mahdollisuus kokeilla ja löytää uusia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin.

Suomen vahva sijoitus onnellisuusmittauksissa perustuu monien tekijöiden yhteisvaikutukseen: taloudellinen hyvinvointi, terveys, turvallisuus, luonto ja julkiset palvelut ovat perusta. Mutta niiden rinnalla kansalaisvaikuttaminen ja yhteisöllisyys voivat olla tekijöitä, jotka lisäävät merkityksellisyyttä, osallisuutta ja vastuun kantamiskykyä.

Kun instituutiot tarjoavat tukea ja politiikka tunnustaa yhteisöjen roolin, syntyy mahdollisuus vahvistaa kansalaisvaikuttamista ja yhteisöllisyyttä kaikilla tasoilla. Se voi olla osa Suomen “onnellisuuskoodia” — eikä mikään estä sitä, että vaikutus kasvaa entisestään tulevaisuudessa.

Virpi Harilahti-Juola

kehittämispäällikkö, Maaseudun Sivistysliitto,

Arto Pirttilahti

hallituksen puheenjohtaja

Suomen Kylät