Suomen Luonnonmaalit -kaupan perustajat eivät halua osallistua maalien viherpesuun – asiakaskunta arvostaa hengittäviä, muovittomia ja myrkyttömiä maaleja

Suomen Luonnonmaalit Oy:n omistajista maaliartesaani Ilkka Tamminen sekoittelee ja valmistaa maaleja, Lauri Koski myy niitä. Kuva: Kari Salonen

Mielipide

13.4.202020:00

Kolumni

Katja Lamminen

Maalikauppias Lauri Koski on myynyt maaleja ikänsä ja osallistunut niiden viherpesuun. Enää hän ei halua vedättää asiakasta.

Vihreää arvomaailmaa vahvisti oman tyttären syntymä runsaat viisi vuotta sitten.

Vuodesta 2016 asti Koski on pyörittänyt Tuusulassa Suomen Luonnonmaalit Oy -nimistä kauppaa, jossa myös valmistetaan muutamia omien tuotemerkkien maaleja.

Lauri Koski auttaa Teppo Hangasluomaa löytämään mahdollisimman turvalliset maalit rakenteilla olevaan hirsitaloon. Perhe kärsii sisäilmaongelmista, joten mitään allergisoivia ja ärsyttäviä ainesosia ei saa olla. Kuva: Kari Salonen

Maanantaina aamupäivällä ovikilistin helähtää asiakkaan merkiksi. Ääni kuuluu myös hallin takaosaan, jossa yhtiökumppani, maaliartesaani Ilkka Tamminen sekoittelee maaleja tilausten mukaan.

Sisään astuu pariskunta, joka ilmoittaa rakentavansa mahdollisimman kemikaalivapaata hirsitaloa.

Lauri Koski ottaa tilanteen haltuun ja sukeltaa hyllyjen väliin Teppo Hangasluoman kanssa. Sillä aikaa Marjo Hangasluoma kertoo, että heidän on pakko rakentaa talo itse.

Entisen kodin rakennusvirheet altistivat koko perheen homeelle ja kemikaaleille. Pahiten oireilee yläkouluikäinen tytär, joka joutuu olemaan etäopetuksessa. Myös Marjo Hangasluoma on allergisoitunut, mikä vaikeuttaa työskentelyä päiväkodissa.

Nyt perhe asuu väliaikaisesti uudessa kerrostaloasunnossa, jonka kemikaalit käyvät henkeen. Ainoa vaihtoehto on pelata varman päälle ja rakentaa puutalo, jossa peseytymistilat sijaitsevat erillisessä rakennuksessa ja materiaalit ovat luonnonmukaisia. Rakenteisiin ei huolita muun muassa lastulevyä, liimoja, eikä lateksimaaleja.

Hangasluomat kertovat ammentavansa vinkkejä hirsitalorakentajien Facebook-yhteisöstä, jossa on paljon sisäilmasta sairastuneita.

Marjo Hangasluomaa hirvittää ajatella, kuinka paljon kodin muovit, elektroniikka, tekstiilit ja muut materiaalit alistavat ihmisiä kemikaaleille. Ongelmasta saattaa kieliä tiettyjen syöpien, diabeteksen ja lapsettomuuden yleistyminen.

Kosken suosituksesta pariskunta päätyy lopulta ostamaan talon pohjarakenteisiin edullisinta turvallista vaihtoehtoa eli maatilan kalkkimaalia, johon sekoitetaan mustaa luonnonpigmenttiä.

Luonnonmaaleja voi sävyttää, kuten muitakin maaleja. Saksalainen Auron on luonnonmaalien uranuurtaja. Kuva: Kari Salonen

Kalkkia on käytetty maaleissa iät ja ajat. Kalkin korkean pH-arvon ansiosta epäpuhtaudet pysyvät kurissa, eikä myrkyllisiä säilöntäaineita tarvita.

Toisin kuin muovimaalit, kalkkimaali hengittää. Se sopii kosteusvaurioille alttiisiin kohteisiin ja torjuu mikrobeja.

”Ihmiset ovat oppineet kysymään hengittäviä maaleja”, Koski toteaa ja lisää, että isot maalitehtaat harvoin kertovat maalien hengittävyyslukuja.

Tuusulassa kaupan on jopa kalkkimaali, jonka pitäisi puhdistaa huoneilmaa. Sen sisältämä titaanidioksidi reagoi valon kanssa purkaen kaasujen molekyylit.

Koski kehottaa haistelemaan maalikaupan ilmaa, jossa ei kieltämättä tuoksu mikään. Runsas vuosi sitten hallissa haisivat vielä vanhan autokorjaamon jäteöljyt.

Monella suurella maalivalmistajalla on myynnissä jos jonkinlaisia ekomaaleja. Kosken mukaan ne ovat useimmiten muovimaaleja, joissa ainoa luonnollinen asia on vesi.

”Se on viherpesua ja huijausta. Tavallisessa maalikaupassa lähtökohta on, että kaikki on muovia”, Koski väittää.

Maalipurkeissa ei useinkaan lue, mitä maalit sisältävät.

”Vedotaan liikesalaisuuteen, mikä on täyttä potaskaa. Reseptiä ei tarvitse ilmoittaa, mutta olisi reilua kertoa, mistä tuote on valmistettu, jos sitä ekologiseksi väitetään.”

Kosken mukaan maalien kemikaalikoktailit sisältävät muun muassa säilöntä-, sidos- ja homogenointiaineita, vaahdonestoaineita ja jopa korroosionestoaineita, jottei maalipurkki ruostu.

Lisäaineilla maaleista saadaan mahdollisimman helppokäyttöisiä. Luonnonmaaleja joutuu esimerkiksi sekoittamaan useammin.

Moni kuvittelee, että vesiohenteisuus tekee maalista ympäristöystävällisen. Kosken mukaan ne voivat yhtä lailla sisältää säilöntäaineita ja lateksia, josta muodostuu mikromuovia, jos pensseleitä pesee vesihanan alla.

Rautakaupoissa näkee myös kalkkimaaleja, jotka eivät oikeasti sisällä kalkkia. Sen sijaan seassa voi olla liitua ja lateksia.

Suomen Luonnonmaalit luottaa, että rehellisyys myy. Myrkky on myrkkyä. Joskus sillekin on tarvetta. Kuva: Kari Salonen

Hyllystä löytyy purkki, jonka etiketissä lukee ”Kunnon Myrkky pellavaöljyyn ja muihin omatekoisiin kyllästysaineisiin”. Etiketissä varoitetaan, että aine ärsyttää ihoa, on vaarallista keuhkoille ja haitallista vesieliöille.

Luonnonmaalikaupassa luotetaan, että rehellisyys myy. Tuotteiden haitta-aineet kerrotaan mahdollisimman avoimesti.

Kaupan myydyin maalimerkki on saksalainen Auro, joka on luonnonmaalien uranuurtaja. Sen sisämaalilla on harvinainen Terraform-sertifikaatti, jonka pitäisi todentaa, ettei maalista haihdu haitta-aineita. Maalin kaikki raaka-aineet on lueteltu purkin kyljessä. Sideaineet tehdään vehnästä ja maissista. Listauksesta päätellen kyseisen maalin jämät voi lirauttaa kompostiin.

Sen sijaan ulkomaalien on Suomen kosteassa ilmastossa sisällettävä säilöntäainetta. Muutoin pinta homehtuu ja sitä joutuu pesemään myrkyllisellä homeenpoistoaineella.

Yksi maalien tyypillisistä yliherkkyyttä aiheuttavista säilöntäaineista on isotiatsoli (merkitään MI/MIT/MCI ja BI/BIT). Sitä sisältävät lähes kaikki vesiohenteiset maalit. Edes allergia- ja ympäristömerkit eivät takaa, ettei maali sisältäisi isotiatsolia.

Kosken mukaan kaupallisten ympäristömerkkien ongelma on, että niitä myönnetään myös myrkkyjä sisältävien tuoteryhmien vähiten haitallisille vaihtoehdoille. Siten merkit eivät takaa täyttä myrkyttömyyttä. Sama ongelma piilee rakennustuotteiden M1-päästöluokituksessa, jossa Kosken mukaan on porsaanreikiä.

Vesiohenteisuus ei tarkoita, että maali olisi ympäristöystävällistä. Kuva: Kari Salonen

Keskipäivällä myymälässä on hiljaista, mutta tilauksia saapuu sähköisesti. Ilkka Tammisella on kiire vetäytyä takatiloihin sekoittelemaan maaleja. Vieno tervan tuoksu paljastaa, että valmisteilla on muun muassa Tervatex-kuultomaalia, joka sisältää vernissaa eli keitettyä pellavaöljyä, puutärpättiä ja mäntytervaa.

Tex-päätteiset tuotteet ovat muisto edellisen omistajan ajalta, jolloin yritys oli nimeltään Pajutex. Uudet yrittäjät halusivat muuttaa nimen kuvaavammaksi. Luonnonmaalit kertoo heti, mistä on kyse.

• Kantri tiedusteli kahdelta kotimaiselta maalivalmistajalta ympäristöystävällisinä markkinoitujen sisämaalien ainesosia. Vastauksia pyydettiin Tikkurilan Eko-Joker -maalista ja Colorian Greenline Remonttimaalista.
• 1. Tikkurila Eko-Joker
• Maalien tarkkoja koostumuksia ei julkaista kilpailusyistä. Lakisääteisestä käyttöturvallisuustiedotteesta selviävät tiedot haitallisista/säädellyistä ainesosista.
• "Sisältää 1,2-bentsisotiatsol-3(2H)-onia ja 5-kloori-2-metyyli-2H-isotiatsol-3-onin [EY nro. 247-500-7] ja 2-metyyli-2H-isotiatsol-3-onin [EY nro. 220-239-6] (3:1) seosta (C(M)IT/MIT (3:1)). Voi aiheuttaa allergisen reaktion. Käytä suojakäsineitä."
• Tuotteella on M1-luokitus, Joutsenmerkki, EU-kukka sekä Allergia- ja astmaliiton yhteistyötunnus.
• Maalivalmistaja Tikkurilalla on valikoimassaan noin 400 eri ympäristömerkittyä maalia. Muovittomaksi katsottavia tuotteita ovat kalkki- ja silikaattimaalit.
• 2. Coloria Greenline
• Greenline Remonttimaali koostuu sideaineesta, pigmentistä, täyteaineesta, paksunninaineesta ja säilöntäaineesta. Tarkemmin aineet ovat: alkydiemulsio, titaanidioksidi, kalsiumkarbonaatti, hydroksietyyliselluloosa, polyuretaanin vesiliuos, 5-Kloori-2-metyyli-4-isotiatsol-3-onin ja 2-metyyli-4-isotiatsol-3-onin (3:1) seos.
• Tuote on täysin muoviton ja kuuluu M1-luokkaan, joka "kertoo vähäpäästöisyydestä muun muassa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, ammoniakin ja formaldehydin osalta".