Mitä papattuu?

Pikkupoika kyseli hätääntyneenä, että mitä TV-elokuvassa tapahtuu, kun äiti välillä lakkasi lukemasta tekstiä ja jutteli isän kanssa. Sama huolestunut tiedustelu kuullaan nyt myös kokeneitten politiikkojen ja asiantuntijoitten suusta, kun on kyse Espanjalle annettavasta tuesta ja mitä siitä sovittiin.

Tulkintoja on useampia, ja kaksi niistä on kuulemma oikein. Erikoista, kun päätetään kauaskantoisista talousasioista eikä taideteosten paremmuudesta.

Satoja vuosia sitten kirkolliskokouksessa äänestettiin siitä, onko naisella sielua. Yhden äänen enemmistöllä julistettiin, että on sillä.

Jopa hengellisellä puolella tuntuvat valinta ja päätöksenteko olevan helpompaa ja konkreettisempaa kuin avaruusajan huippukokouksissa Brysselissä.

Kieli on armoton todellisuuden ohjastaja ja virhetulkintojen alkulähde.

Klassinen esimerkkilause havainnollistaa pienen välimerkinkin käytön tärkeyttä: ”Armoa, ei Siperiaan!” tai ”Armoa ei, (siis tuomitaan) Siperiaan!” Pilkun viilaustahan se usein on koko valtioitten hallinnollinen toiminta ja kansalaisten kurissa pitäminen.

Suomalainen mies joutui rajariitaan naapurinsa kanssa, ja lopulta hän päätti viedä jutun oikeuden ratkaistavaksi. Mies ei palkannut asianajajaa, koska oli varma näkemyksensä oikeellisuudesta ja kyvystään selostaa itsestään selvät tosiasiat.

Tietysti hän hävisi, ja tuomari moitti: ”Mikset ottanut lakimiestä, sillä et sinä meidän kapulakieltä hallitse, niin suomenopettaja kuin oletkin.”

Euromaailmassa putkahtaa koko ajan esiin odottamattomia tilanteita ja sanankäänteitä. On muistettava, että sanat saattavat tarkoittaa varsin erilaisia asioita kussakin yhteydessä, esimerkiksi englannin get-sanalla voi olla 150 erilaista merkitystä.

Filosofi Ludwig Wittgensteinin mielestä mielekkäät lauseet ovat maailman asiantilojen kuvia. Ehkä euroalueen unelmat ja keinot ovat yhtä kaoottisia kuin niistä kertovat julkilausumatkin?

Myönnettäköön toki, että nykyisen talouskriisin kanssa kamppailevat ekspertit, kääntäjät, puhtaaksikirjoittajat ja tulkitsijat ovat alansa huippuja. Ainoa heikkous on se, että he ovat vain ihmisiä.

Erehtyminen on inhimillistä -lause jatkuu: mutta anteeksiantaminen on jumalallista. Kuka tulee armahdetuksi, kuka ei?