Vesi nousee – oletko valmis?

Keski-Euroopan tuhotulvat seisauttivat miettimään tulva­riskejä. Asialla on tartuntapintoja niin ilmaston lämpenemiseen kuin suomalaiseen metsä- ja turvekeskusteluunkin.

Keskustelu on jumittunut veden laatuhaittoihin, hiilen sitoutumiseen, varmuusvarastointiin ja kasvuturvekäyttöön. Turpeen hydrologisista vaikutuksista ei juuri puhuta.

Metrien paksuiset turvekerrokset toimivat luonnonsuotimena, joka valuttaa vedet hallitusti, pidättää ilmaperäiset haitta-aineet sekä maaperän kiintoaine- ja ravinnekuormat.

Kun suolta poistetaan puut, pintamaa ja turvekerrokset, ”suopuhdistamon” toiminta rikkoutuu. Veden virtaus nopeutuu ja tulvariski kasvaa, johdettiin vedet sitten turve-, metsä- tai peltomailta suoraan pääuomaan ilman katkoja tai pintavalutusta. Ojaston suuren­taminen ja suoristaminen vain siirtävät ja voimistavat ongelman alajuoksulle.

Ilmastomallien ennustama sadannan kasvu hallitaan, jos sadelisä noudattaa totuttua vuodenaikaisrytmiä. Riski onkin ennakoimattomissa ääri- ilmiöissä: rankkasateet iskevät aiempaa satunnaisemmin ja rajummin. Parin kuukauden vesiannos voi tippua muutamassa päivässä.

Näissä tilanteissa EU:n tulvadirektiivin mukaiset tulva­riskikartat ja tulvanhallintasuunnitelmat eivät paljonkaan auta. Ratkaisu löytyy saman direktiivin vaatimuksesta lisätä valuma-alueen varastointi- ja imeytyskykyä.

Tulvavesiä tulisi kyetä pidättämään vähemmän vahingollisilla latvavesialueilla niin kauan, että pahimmalta vältytään. Siksi turpeen nosto ja ojitukset ovat ristiriidassa kyseisen tavoitteen kanssa.

Suomalainen tulvahallinta keskittyy taajamasuojeluun, kun sen tulisi olla valuma- alueiden vedenpidätyskyvyn tehostamisessa. Nyt monet taajamat kohtaavat ääritulvat asutuksen keskellä. Imeytyspintojen asfaltointi kasvattaa ongelmaa.

Jos saksalainen hulevesi­osaaminen ei onnistunut hallitsemaan rankkasateita, kuinka hulevesihallintaa vasta opiskeleva Suomi voisi siinä onnistua? Nyt tarvitaan suo- ja metsäalueiden varaamista tulvavesien viivytysalueiksi. Se on oleellisesti halvempaa kuin taajamien evakuointi.

Nyt tarvitaan soiden ja metsien varaamista tulvavesien viivytysalueiksi.