Meillä on nyt Putinin hinnat ‒ sodan vaikutukset tuntuvat taloudessamme mutta kestettävä on, sillä silmien sulkemisen hinta on kalliimpi
Eduskunta arvioi Suomen Nato-jäsenyyttä. Pidän erittäin tärkeänä, että kaikkien ratkaisujen taakse muodostetaan laaja parlamentaarinen enemmistö.
Porin prikaati kouluttaa varusmiehiä ja rauhanturvaajia Säkylässä. Kuva on vuodelta 2017. Kuva: Jaana Kankaanpää19.4.202210:43
Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta muistuttaa meitä omasta historiastamme. Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa seisoo Ukrainan rinnalla.
Olemme valmiit jatkuvaan tukeen Ukrainalle ja yhä kovempiin pakotteisiin Venäjää vastaan. Sodan vaikutukset tuntuvat taloudessamme, kodeissamme ja yrityksissämme. Se meidän on kestettävä, koska silmien sulkemisen hinta on kalliimpi. Meillä on nyt Putinin hinnat.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ytimessä on Suomen itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen kaikissa oloissa. Ratkaisujamme ohjaa tavoite vapauden, rauhan ja turvallisen, hyvän elämän jatkumisesta tällä Pohjolan kolkalla.
Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökkäyksen myötä. Kaksi turvallisuutemme peruskiveä, oikeusperusteinen kansainvälinen järjestys ja toimiva Venäjä-suhde, murtuivat alta. Emme voi enää näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa laskea niiden varaan. Uusi tilanne edellyttää uusia, tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.
Meidän on vahvistettava niitä peruskiviä, joihin voimme itse vaikuttaa – omaa puolustusta ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Näitä rakennamme vahvan maanpuolustustahdon ja kansakunnan eheyden päälle. Juuri tällaisena aikana on erityisen tärkeää pitää kaikki mukana.
Sotilaallinen kykymme toimia on ajan tasalla. Yleinen asevelvollisuus on puolustuksemme perusta. Suomessa on laaja reserviläisten joukko. Suuri arvo on silläkin, että asevelvollisten kautta suomalaisissa perheissä on elävä yhteys maanpuolustukseen.
Suomi on pitänyt omasta puolustuksestaan huolen myös hyvinä aikoina. Nykyhallitus on jatkanut tuota linjaa nostamalla puolustuksen ja rajaturvallisuuden määrärahoja tuntuvasti. Materiaalivarastoja täydennetään ja kertauskutsuja kolahtaa yhä useamman postilaatikkoihin. Omavaraisuus ruuassa ja energiassa on osa turvallisuutta.
Nyt joudumme päättämään, riittävätkö oma puolustus ja vahvistuvat kumppanuudet jatkossakin Suomen turvallisuuden takeeksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
2000-luvulla keskusta on pitänyt johdonmukaisesti avoinna mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Olemme vahvistaneet käytännönläheistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta Naton kanssa. Viime viikonloppuna kokoonnuimme puoluevaltuustoon ja linjasimme muuttunutta tilannetta.
Keskusta on valmis kaikkiin Suomen turvallisuuden kannalta tarvittaviin ratkaisuihin, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen. Ratkaisun on perustuttava siihen, että Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä maamme kansainvälistä asemaa.
Jäsenyys on sovitettavissa yhteen omien puolustusratkaisujemme, kuten vahvan aluepuolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden, kanssa. Päätökset suomalaisten sotilaiden osallistumisesta tehtäviin meillä ja muualla tehtäisiin aina kansallisesti.
On selvää, että jos päätämme käynnistää jäsenyysprosessin, joudumme varautumaan vastatoimiin ja jännitteiden kasvuun – tasavallan presidentin sanoin ”kaikenlaisen ilkeyteen”. Se meidän on silloin kestettävä.
Eduskunta arvioi Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä ajankohtaisselonteon käsittelyn yhteydessä. Pidän erittäin tärkeänä, että kaikkien ratkaisujen taakse muodostetaan laaja parlamentaarinen enemmistö.
Päätökset Suomen turvallisuudesta teemme itse ja omista lähtökohdistamme.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
