Etelä-Savosta yrittäjyyskasvatuksen verkostosolmu

Kaakkois-Suomen ammatti­korkeakoulun Pienyritys­keskuksella on takana jo vuosikymmenien työ yrittäjyys­kasvatuksen parissa. Työ on sisältänyt monipuolisesti niin tutkimusta, opettajien koulutusta, verkostotyötä kuin oppimisympäristöjenkin luomista.

Yrittäjyyskasvatuksen koulutuksilla ja erilaisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan kouluissa ja laajemmin yhteiskunnassakin vallitsevaan yrittäjyyden ilmapiiriin.

Yrittäjyys nähdään Pien­yrityskeskuksessa nimenomaan laaja-alaisesti – kaikista ei tarvitse eikä tule yrittäjiä, mutta kaikkien on hyvä tunnistaa itsestään yrittäjämäisiä piirteitä ja oppia toimimaan itsenäisesti ja omaehtoisesti.

Yhteiskunta on muuttumassa yrittäjämäisyyteen ja omaehtoisuuteen kannustavammaksi. Nykyään mahdolliset epäonnistumiset eivät enää ole kaiken loppu, vaan niistä ollaan valmiita oppimaan ja soveltamaan uuteen todellisuuteen.

Valtakunnallinen YES ry täytti kesäkuussa kymmenen vuotta, ja Pienyrityskeskus on ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen. Yrittäjyyskasvatusta tehdään yhdessä.

Toimintavuosien mittaan YES on kasvattanut laajat kansalliset, alueelliset ja paikalliset verkostot, joissa tehdään hartiavoimin töitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.

Vaikka Valtakunnallinen YES ry täyttää nyt kymmenen vuotta, itse verkosto on vanhempi. Ensimmäinen alueellinen YES-toimisto perustettiin jo vuonna 2001.

Etelä-Savossa YES-toiminta alkoi vuonna 2009, ja esimerkiksi MTK-Etelä-Savo on alusta asti ollut mukana yhteisessä toiminnassa. YES-­verkosto on vuosien saatossa kehittynyt Suomen merkittävimmäksi yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkostoksi.

Etelä-Savossa asenne­ilmapiiri yrittäjyyttä kohtaan on vuosien aikana muuttunut myönteisemmäksi. Nuorille yrittäjyys on kyselyiden mukaan aikaisempaa houkuttelevampi vaihtoehto ja siihen suhtaudutaan myönteisesti.

Edelleenkin nuoret kuitenkin kokevat, etteivät he saa riittävästi tietoa työelämästä ja tukea tulevaisuuden suunnitteluun. Yrittäjyyskasvatukselle on näin yhä kova tarve.

YES ry on kuluvan vuoden aikana uudistunut merkittävästi. Yhdistyksen sääntöjä muutettiin niin, että jäsenyys avattiin yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille toimijoille.

Uudistuksen myötä yhdistys sai uuden hallituksen, jossa on mukana myös Pienyrityskeskuksen johtaja Anne ­Gustafsson-Pesonen.

YES ry:n hallitusuudistus antaa myös alueellisille toimijoille suoran vaikuttamiskanavan valtakunnalliseen toimintaan ja on hyvä perusta verkoston tulevaisuuden kehitys­työlle.

Loppupeleissä yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen lepää opettajien harteilla. Opettajat ovat niitä, jotka ottavat erilaiset yrittäjyyskasvatuksen mallit käyttöön ja kokeilevat ja kehittävät rohkeasti uutta.

Oppilaitosten johtamisen kulttuuri puolestaan mahdollistaa, että opettajat voivat vahvistaa omaa osaamistaan ja yhdessä muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa kehittää koko oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.

Edelleen oppilaitoksissa tehdään paljon yksittäisiä toimenpiteitä ja ajatellaan, että yrittäjyyskasvatus on nyt suoritettu. Totta kai kaikki nuorille suunnatut toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta me YES-verkoston toimijat tähtäämme siihen, että yrittäjyyskasvatus viedään koko toimintakulttuuriin, jolloin syntyy aitoa, arjessa tapahtuvaa yrittäjämäistä toimintaa, yrittäjämäisiä nuoria ja uutta yrittäjyyttä.

Pienyrityskeskus on ollut aina mukana myös Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry:n toiminnassa. Yksikkö on koordinoinut kolme kertaa YKTT Yrittäjyyskasvatus­päivät. Tänä vuonna tutkimusseura järjestää neljännettoista YKTT-päivät Mikkelissä yhteis­työssä Xamk Pienyrityskeskuksen ja Mikkelin yliopisto­keskuksen kanssa.

YKTT 2020 järjestetään hybridimallilla, eli osallistujia tulee sekä verkkoyhteyksien kautta että lähitapaamisiin. Esimerkiksi asiantuntija­puheenvuorot tulevat suorana lähetyksenä maailman eri laidoilta Mikkeliin. Tieteellisiä abstrakteja ja case-esimerkkejä päiville tuli lähes 50. Toteutusmalli tänä vuonna on uudenlainen oppimiskokemus jo sinällään.

Koronatilanne on osoittanut, miten vaikeaa tulevaisuutta ja tulevaisuuden työelämää on ennustaa. Opettajien osa ei ole helppo. Kaikkia alueen opettajia on kiitettävä hienosta työstä poikkeuksellisena aikana.

Tulevaisuus näyttää, mitä pysyviä vaikutuksia työskentely­tapojen muutokseen tästä seuraa. Tarve on varmasti uudenlaiselle osaamiselle ja yhteistyölle. Nyt jos koskaan yrittäjämäiselle toimintatavalle ja rohkeille kokeiluille on tilausta.

Yhteiskunta on muuttumassa yrittäjämäi- syyteen ja oma­ehtoisuuteen kannustavam­maksi.