Pykeijan maisemat mykistävät
Pykeijan kylään päästäkseen on viimeiset parikymmentä kilometriä ajettava korkealla kallion reunalla kiemurtelevaa tietä. Umpitien päässä kylä putkahtaa näkyviin tien mutkasta.
Kahden sadan asukkaan Pykeija sijaitsee Varangin vuonon etelärannalla Norjan Lapissa.
Mikkeliläinen Riitta-Leena Jantunen muistaa hyvin ensikäynnin Pykeijassa.
”Työssäni Etelä-Savon maa-ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana järjestin erilaisia matkoja. Yli 30 vuotta sitten piipahdin linja-autoryhmän kanssa ensimmäisen kerran Pykeijassa.”
”Ensikosketus maisemaan oli aivan mykistävä. Korkealta maantieltä alas katsottuna näkyi kaunis kylä meren ympäröimänä. Silloin päätin, että viimeistään parin vuoden päästä tulen Pykeijaan toistamiseen”, Riitta-Leena Jantunen muistelee.
Niitä toisia kertoja on kertynyt Jantuselle kymmeniä. Hän on tutustunut ja ystävystynyt moniin kylän ihmisiin.
”Monet matkalaiset ovat sanoneet, että kun Pykeijaan menee, tuntuu kuin kotiin menisi. Samaa voin itsekin sanoa, kylän raitilla tulee vastaan tuttuja ja ystävällisiä ihmisiä.”
Jantunen toimii Pykeijän Ystävät ry:n puheenjohtajana. Vuonna 2009 perustetun yhdistyksen päätehtävä on tehdä kylää tunnetuksi.
Pykeijan valtteja ovat karun kaunis luonto ja kaunis, hyvin hoidettu kylä.
Myös suomalaiset sukujuuret ja historia vetoavat suomalaisiin. Pykeija on harvoja kyliä, jonka saksalaiset säästivät polttamiselta vetäytyessään Lapista vuonna 1944.
Vähäväkisyydestään huolimatta Pykeija on virkeä kylä. Kylässä on oma vanhainkoti ja lastentarha sekä kaksi kauppaa. Kirjasto lakkautettiin viime vuonna, mutta kyläläiset perustivat omatoimisesti uuden tilalle.
Pykeijalaisista noin 60 prosenttia joko ymmärtää tai osaa puhua suomea. Kylällä asuu kymmentä eri kansalaisuutta.
”Suomen kieli on koulussa valinnaisena, mutta harvat valitsevat suomen. Toissa kesänä siivosimme kylän rantoja, ja paikalla oli myös koululaisia. Opettajat eivät puhuneet suomea, lapsista kaksi tuli puhumaan kanssamme suomea”, Jantunen kertoo.
”Kun kylällä tervehtii ihmisiä selvällä suomen kielellä, voi saada verrattomia keskustelukumppaneita.”
Jouni Hirn
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
