Lukijalta: Vähittäiskaupan biojätteen osuus kierrätyslannoitteiden raaka-aineesta on hyvin pieni

Mädätyksen sivutuotteena syntyvä liete sisältää runsaasti kasveille tärkeitä ravinteita. Kuvituskuva. Kuva: Sari Gustafsson

Kierrätysravinteilla voitaisiin kattaa 90 prosenttia kasvien fosforin ja huomattava osa typen ja kaliumin lannoitetarpeista. Biokaasulaitoksilla valmistetaan reilu 60 prosenttia kotimaisista kierrätyslannoitteista. Nyt merkittävin osuus, noin 39 prosenttia, valmistetaan lajitellusta elintarvikejätteestä. Vähittäiskaupan biojätteistä valmistettujen kierrätyslannoitteiden osuus on pieni, noin 4 prosenttia.

Kierrätyslannoitteet sisältävät paljon orgaanista aineista ja kasveille käyttökelpoisia liukoisia ravinteita, jolloin niillä on hyvät maanparannusominaisuudet ja satovasteet. Kierrätyslannoitteet valmistetaan kotimaassa ja niiden hiilijalanjälki on pieni.

Markkinoille saatetaan lainsäädännön mukaisia lannoitevalmisteita, joiden valvonnasta vastaa Ruokavirasto. Lannoitelainsäädäntö asettaa laatuvaatimukset esimerkiksi epäpuhtauksille ja ravinnepitoisuuksille. Lainsäädännön mukaisesti vaatimusten toteutumista seurataan laitoksilla eräkohtaisesti ja laatujärjestelmällä. Usea toimija tekee myös laajempaa seurantaa.

Biojäte tulee biolaitoksille biojätteen tuottajilta. Kotitalouksien ja ravintoloiden biojäte sisältää väärän lajittelun seurauksena jonkin verran epäpuhtauksia. Kauppojen ja teollisuuden biojäte sisältää myös toimijasta sekä tuotantolinjastoista riippuen pakkauksia.

Kierrätyksen tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti biojätteen arvokkaat ainesosat ja erottaa biojätteen sisältämät epäpuhtaudet mahdollisimman hyvin. Nämä tavoitteet otetaan huomioon käsittelymenetelmien valinnoissa. Vierasaineiden poistoon käytetään esimerkiksi rumpu-, tähti- ja tuuliseuloja, separaattoreita, tuulipuhaltimia ja magneetteja. Laitokset kehittävät prosessejaan jatkuvasti.

Lannoitelainsäädäntö asettaa yli 2 millimetrin kokoisille epäpuhtauksille painoperusteiset raja-arvot, jotka kiristyvät 1.1.2028. Kansallinen lainsäädäntö nojaa tiukasti EU-lannoitevalmisteasetukseen.

Toimialan tavoitteena on, että biojätepohjaisten kierrätyslannoitteiden kautta ei pääse vierasaineita ympäristöön. Se edellyttää yhteistyötä koko arvoketjussa.

Biolaitokset ovat halukkaita osallistumaan laajasti kehitystyöhön. Esimerkiksi on tärkeää arvioida pakkaus-, jäte-, sivutuote- ja lannoitesäädösten toimivuutta kokonaisuutena kustannustehokkaan turvallisen kierrätyksen varmistamiseksi. Arvioinnin pohjalta voidaan kehittää lajitteluohjeistusta ja säädöksiä. Toimialalla on myös olemassa vapaaehtoinen laatujärjestelmä, jota voidaan edelleen kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa.

Anna Virolainen-Hynnä

toiminnanjohtaja

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry