Kaupat heittävät muovipakkaukset biojätteeseen ruuan mukana – sen vuoksi muovia päätyy pelloille levitettävään lannoitteeseen
Vaikka kuluttajilta vaaditaan tarkkaa jätteiden lajittelua, kaupoissa pakkaukset lentävät biojäteroskikseen ruokien mukana. ”Sellainen käytäntö on”, myöntää johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Kaupoissa myymättä jääneet elintarvikkeet laitetaan erityiseen ”pakkauksellisen biojätteen” keräykseen. Kuva: Kimmo HaimiMT kertoi maanantaina, että kierrätyslannoitteet sisältävät muovia, jonka levittäminen pelloille tuntuu hurjalta. Tämä muovi saapuu lannoitetta valmistaville biokaasulaitoksille biojätteen mukana. Suurimpia roskan lähteitä on päivittäistavarakauppa, lannoitevalmistaja Gasum kertoo.
”Kauppojen biojäte saapuu laitoksille pakkauksellisena”, sanoo Gasumin kierrätysravinteiden asiantuntija Juhani Viljakainen.
Myyntipakkauksiin paketoidut elintarvikkeet murskataan muun biomassan mukana ja muovisilppua seulotaan massan seasta myöhemmin. Kaikki muovi ei jää seulaan ja päädy sekajätteeksi, vaan osa päätyy vihreäksi mainostetun lannoitteen mukana viljelijälle.
Ruokakaupoissa ongelma ei näy. Päivittäiseen toimintaan kuuluu, että myymättä tai ruoka-apuun lahjoittamatta jääneet tuotteet heitetään biojätteeseen vielä pakkauksissaan.
”Sellainen käytäntö on”, kommentoi johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
”Kaupassa ei ole mahdollisuutta purkaa paketteja. Ei ole tarvettakaan, kun biojäte pystytään kyllä puhdistamaan jätehuollossa”, Nieminen luottaa.
Päivittäiseen toimintaan kuuluu, että myymättä tai ruoka-apuun lahjoittamatta jääneet tuotteet heitetään biojätteeseen vielä pakkauksissaan.
Kaupoissa ollaan samoilla linjoilla.
”Se on hirmu hyvä, että meillä on tällainen malli, jossa kaikki biojäte voidaan tehokkaasti kerätä”, jatkaa S-ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi.
Ristaniemen mukaan käytäntö on alkanut vuonna 2011. Pakkauksellisen biojätteen keräys oli suuri parannus, kun vielä paljon aiemmin ruoat sekä pakkaukset päätyivät sellaisenaan kaatopaikalle.
Ruoan erottelu muovisista pakkauksistaan vaatisi Ristaniemen mukaan työvoimaa ja tiloja, joita ei kumpaakaan ole kaupoissa valmiina.
”Tuntuu vieraalta, että se tapahtuisi myymälässä.”
Jätteen määrä vaihtelee S-ryhmässä kaupoittain ja sesongin mukaan. Koko S-ryhmän tasolla biojätettä syntyy 32 700 tonnia vuodessa, josta kaksi kolmasosaa myymälöistä. Jätteestä 20 prosenttia päätyy biokaasuntuotantoon ja 76 prosenttia kompostointiin.
Pakkauksellisen biojätteen määrää ei erikseen seurata, se kun päätyy samaan säiliöön muun biojätteen kanssa.
Vähän yli puolet jätteestä kertyy hedelmä- ja vihannesosastolta, seuraavaksi eniten poistoon lähtee leipää. Myös pieni määrä lihapaketteja päätyy mukaan.
Pakkausmuovin päätyminen pellolle on Ristaniemelle uutta tietoa. Hänen mukaansa jätteenkäsittelyssä olisi selvästi kehitettävää, mutta mitään uusia suunnitelmia ei kaupan alalla ole. Vastuu on siirretty jätteenkäsittelijöille.
”Tällä hetkellä tämä toimii näin. Ollaan luotettu, että jätteenkäsittely on riittävällä tasolla ja vastaa viranomaisvaatimuksia.”
”Toimintaa muutetaan, jos ohjeet muuttuvat.”
K-ryhmän ruokakaupoissa biojäte eroteltiin pakkauksistaan vielä ennen sivutuoteasetuksen voimaantuloa vuonna 2011. Nyt molemmat päätyvät Gasumin laitokselle murskattavaksi ja eroteltavaksi.
”Keskon kauppojen biojätteistä yli 90 prosenttia päätyy yhteistyösopimuksen puitteissa Gasumille”, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan ympäristöpäällikkö Hanna Lehmuskoski.
Lehmuskoski ei ole saanut Gasumilta palautetta pakkausmuovin määrästä. Vastuuseen kaupan ja jätteenkäsittelijän välillä hän ei katso voivansa ottaa kantaa.
”Me toimimme saatujen viranomaisohjeiden mukaan. Toimintaa muutetaan, jos ohjeet muuttuvat.”
Juttua täydennetty 23.9. kello 17.45. Lisätty S-ryhmän toimittamia lukuja jätemääristä sekä Hanna Lehmuskosken haastattelu.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
