Striimi auki, Ruokavirasto – epätietoisuus on pahin hoito tautikriisiin

Rikkiläntie poikkeaa muutaman kilometrin matkalta Vainikkalan radan eteläpuolelle, ja Ruokaviraston perustamalle tartuntavyöhykkeelle. Se jää helposti huomaamatta. Kuva: Mikko Nikkinen

Uutiset|Eläintaudit

4.8.202614:27

Kommentti

Hermanni Härkönen

Torstaina tippui uutispommi, jonka tiedettiin roikkuneen Suomen yllä jo pitkään. Virolahdelta, aivan itärajan tuntumasta oli löytynyt afrikkalaista sikaruttoa.

Ruokavirasto tiedotti asiasta nopeasti hieman ennen iltaviittäviittä. Samalla tiedotettiin alueelle perustettavasta tartuntavyöhykkeestä, jolle asetettiin tiettyjä rajoituksia.

Toimittajat kutsuttiin seuraavana päivänä tiedotustilaisuuteen, jossa asiaa taustoitettiin ja siitä kerrottiin enemmän. Rajoituksia tarkennettiin, ja alkuperäiselle tartuntavyöhykkeelle perustettiin ydinalue, jossa rajoitukset ovat muuta vyöhykettä tiukemmat.

Uusia tiedotustilaisuuksia luvattiin järjestää tarvittaessa. Tämän jälkeen uutta ei juurikaan ole kuultu, vaikka juuri tiedottaminen olisi asiasta suuren yleisön kannalta tärkeää.

Tiistaina MT:lle kerrottiin, ettei uudesta infosta ole päätetty, koska uutta kerrottavaa ei ole.

Samaisen haastattelun aikana kuitenkin selvisi, että tänään tiistaina Ruokavirastolla on maa- ja metsätalousministeriön kanssa palaveri, jossa käsitellään puintiin ja sadonkorjuuseen liittyviä asioita. Viljelijöille on myös lähdössä loppuviikosta kirje.

Villisianraatojen etsinnän on määrä alkaa tartuntavyöhykkeellä Ruokaviraston johdolla loppuviikosta. Metsästäjille järjestetään asiasta koulutus keskiviikkona.

Kaikki tämä on tietoa, joka kiinnostaa alueella eläviä. Jo tieto siitä, että asiat etenevät kulisseissa, helpottaa esimerkiksi sadonkorjuunsa kanssa epäröiviä viljelijöitä.

Samalla se selventää suurellekin yleisölle, miten tärkeästä asiasta on kysymys.

MT vieraili tartuntavyöhykkeen pohjoisrajalla maanantaina. Haastateltavaa sikatilaa oli neuvottu Ruokavirastosta säännöllisesti puhelimitse. Ilmeisesti myös alueen metsästysseuroja on tiedotettu asiasta.

Käytännössä toistuva ohje on ollut odottaa lisätietoja tekemättä mitään.

Tärkeintä tällä hetkellä on estää taudin leviäminen. Siksi ensimmäinen ja oikea ohje on ollut pysäyttää kaikki sellainen pysäytettävissä oleva toiminta, joka saattaisi levittää tartuntaa tai ajaa siitä mahdollisesti kärsiviä villisikoja uusille alueille.

Se antaa lisäaikaa muille toimille.

Muista toimista ja tilanteen selvittelyn etenemisestä olisi kuitenkin syytä kertoa julkisesti, vaikka lähinnä jouduttaisiinkin kertomaan siitä, mitä selvitellään ja valmistellaan.

Maanantaina iltapäivällä esimerkiksi tartuntavyöhykkeen rajaa ei oltu merkitty maastoon. Alueelle saapumisen tajuaminen vaatii joko hyvää paikallistuntemusta, tai Ruokaviraston sivuilla olevan kartan tarkkaa lukemista.

Viime kesän ASF-harjoituksessa tartunta-alueesta varoitettiin kyltein, mutta nyt sellaisia ei näkynyt.

MT:n tavoittamat maatalous- ja metsätöitä tekevät toimijat tunsivat rajoitukset, ja työt oli keskeytetty.

Tartuntavyöhykkeellä kiellettyjä ovat esimerkiksi metsätyöt. Alueelta kerätyn viljan ja muiden kasvien käyttö sioille on kielletty.

Yleisemmin ihmisiä koskevat rajoitukset esimerkiksi koirien ulkoiluttamisesta vain kytkettynä teitä pitkin. Myös yleisö- ja urheilutilaisuudet maastossa on alueella kielletty.

Tartuntavyöhykkeen ydinalueella löydösten välittömässä läheisyydessä kiellettyä on myös sienestys ja marjastus, ja kaikki muu liikkuminen maastossa muutoin kuin teitä pitkin.

Tällaisilla kylteillä kerrottiin ASF-viruksen vuoksi suljetusta alueesta viime vuoden harjoituksessa. Kuva: Eija Vallinheimo

Toivottavasti näistä rajoituksista ollaan myös tietoisia.

Tieto on hädän hetkellä valtaa. Siksi Ruokaviraston kannattaa tiedottaa tilanteesta silloinkin, kun uutta kerrottavaa on vähän, ja toimia vielä valmistellaan.

Ja kyltit tartunta-alueen rajoille pitäis saada ainakin valtaväylien varteen. Neljä päivää on lomakaudella ja viikonloppuisinkin tällaiseen liian pitkä aika.