Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lohi herättää suuria tunteita

    Sari Penttinen: ”Kaikilla on omasta mielestään se oikea näkemys lohikiistaan.”

    EU:n maatalousministerit vahvistivat Itämeren lohikiintiöt komission ehdotuksen mukaisesti maanantaina. Itämerestä saa pyytää 109 000 lohta. Kiintiöstä Suomen osuus on noin 28 000 yksilöä. Hallitus oli alunperin komission ehdotuksen takana, mutta eduskunnan suuri valiokunta äänesti kiintiön puolittamisen puolesta. Idealisti ja optimisti minussa iloitsi suuren valiokunnan äänestystuloksesta. Siitä huolimatta, että 54 000 lohen kiintiö ei toteutunut.

    Toivottavasti keskustelu ylikalastuksesta, kalakannoista ja Itämeren lohesta jatkuu. Toivottavasti eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan toive yhteisestä lohistrategiasta toteutuu mahdollisimman pian. Valiokunnan mukaan laaja-alaisen ja tutkimustietoon pohjautuvan lohistrategian valmistelu on välttämätöntä kansallisen lohipolitiikan muuttamiseksi kestävämpään suuntaan.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan kaikki Itämereen ja Jäämereen laskevat lohikannat ovat vaarantuneita ja järvilohikannat äärimmäisen vaarantuneita. Jos lohella olisi neljä jalkaa, pörröinen turkki ja vetoava katse, mitään ongelmaa tuskin olisi. Vaikka tällä vaarantuneella pörröisellä nelijalkaisella lohella olisi herkullinen liha. Tällaisen vaarantuneen nisäkäslajin pyynti sallittaisiin todennäköisesti erittäin rajoitetusti, mahdollisesti paikkakuntalaisille ikiaikaisen nautintaoikeuden perusteella.

    Lohikiistan osapuolia ovat ainakin ammatti- ja vapaa-ajankalastajat, kalastusmatkailuyrittäjät, jokien varrella asuvat paikkakuntalaiset ja luonnonsuojelijat. Kaikilla on omasta mielestään se oikea näkemys siitä, missä ja millä lohta pitäisi pyytää. Tai pitäisi jättää pyytämättä kokonaan.

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtosen mukaan lohen arvo on joesta pyydettynä moninkertainen merialueella pyydettyyn loheen verrattuna. Vuonna 2011 merialueen ammattikalastuksen saaliin arvo oli 32 miljoonaa euroa, josta lohen arvo oli 1 miljoonaa. Ei ammattikalastajien avomeripyynnissä ole mitään järkeä, kalastusmatkailuun kannattaa panostaa, huudetaan yhdestä leiristä.

    Norjan Finnmarkin lääninhallituksen luonnonsuojeluosaston raportin mukaan isojen naaraslohien kalastus heikentää Tenojoen lohikantaa voimakkaimmin. Mitä tehdäänkään Tenolla ikiaikaisen nautintaoikeuden nimissä? Muun muassa kulkutetaan, eli pyydetään lohta ajoverkoilla. Tämä estää isojen kutukalojen, erityisesti naaraskalojen pääsyn yläjuoksun kutualueille. Joissa se lohikanta sittenkin tuhotaan. Eikä tuhota, huudetaan Tenon varrelta, ei lohi Tenosta pyytämällä lopu, sanoo sananlaskukin.

    Ei lohikiistaan ole olemassa kaikkia osapuolia miellyttävää ratkaisua, siihen ei pidä edes pyrkiä. Kun laaja-alainen ja tutkimustietoon pohjautuva lohistrategia saadaan joskus valmiiksi, joku tulee varmasti suuttumaan. Toivottavasti päätöksentekijöillä on rohkeutta tehdä päätöksiä lohen hyväksi siitä huolimatta. Tutkimustietoa on tarjolla valtavasti niin kotimaasta kuin ulkomailta.

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.