Lukijalta: Pedoista, perinnemaisemista ja yhteistyöstä

Lampaita ja petoaita. Kuvituskuva. Kuva: Tanja Heikkonen

Mika Piiroinen esitti lampaiden laiduntamisen vähentyneen enemmän petovahinkojen kuin perinnemaisemien tukien muutoksen vuoksi (MT 29.1.). Tätä eivät tilastot kuitenkaan tue.

Suomen reilusta sadastatuhannesta lampaasta kuoli viime vuonna suden takia 512. Se on ikävää, mutta määrä on alle puoli prosenttia maamme lampaista. Lisäksi on tärkeää, että vahingot korvataan.

Isoja ongelmia aiheuttavat sudet taas ammutaan poikkeusluvilla.

Tärkeintä olisi estää vahinkoja ennakolta. Olen itsekin ollut petoaitaa rakentamassa. Tiedän, että se ei ole aina helppoa eikä ihan joka paikassa mahdollistakaan. Useimmissa kohteissa vahinkoja voidaan kuitenkin ehkäistä.

Suomen lammasyhdistys ja Luonnonsuojeluliitto ovat jo pitkään vaatineet lisää rahaa petovahinkojen ennaltaehkäisyyn. Viime vuonna petovahinkojen korvauksiin budjetoitiin kuitenkin yli kymmenen kertaa enemmän kuin ehkäisyyn: 8,1 miljoonaa vahinkoihin ja 750 000 euroa). Molemmat ovat tärkeitä, mutta ennaltaehkäisyllä voidaan säästää lampaita ja korvauksia.

Mitä suurpetojen määrään tulee, sitä seurataan laajassa yhteistyössä. Monet meidänkin jäsenemme osallistuvat havaintojen ja dna-näytteiden keräämiseen.

Yhteistyön ja uusien menetelmien ansiosta tieto petokannoista on koko ajan entisestään paranee.

Yhteistyö on luonnonsuojelussa tärkeää. Meillä Luonnonsuojeluliitossa on monenlaisia jäseniä. Jotkut hoitavat perinnemaisemia ja joillakin on lampaitakin. Jotkut metsästävät. Onpa Suomen Metsästäjäliittokin ulkojäsenemme.

Vaikka kaikista asioista ei aina olla samaa mieltä, tärkeintä on se, mitä yhdessä voidaan tehdä luonnon hyväksi. Esimerkiksi luonnonlaidunnuksen, petovahinkojen ennaltaehkäisyn ja suurpetotutkimuksen voimavarojen turvaaminen on monien yhteinen etu.

Tapani Veistola

toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliitto