Käyttö yleistynyt koko maassa

Huumerikollisuus on yleisintä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa, mutta maaseutu seuraa tiukasti perässä.

”Ei sellaista lintukotoa olekaan, missä ei huumeita olisi”, toteaa rikoskomisario Ari Järveläinen Etelä-Karjalan poliisista.

Poliisi on kadonnut lähes kokonaan monen maalaiskunnan katukuvasta, mutta poliisitarkastaja Juha Henttala

Poliisihallituksesta ei usko sen olevan syynä huumerikollisuuden yleistymiseen.

”Huumausainerikollisuus on osittain piilorikollisuutta, joka ei välttämättä tulisi ilmi, vaikka valvova poliisi olisikin näkyvästi esillä.”

Huumeidenkäyttö lisääntyi rajusti vuosituhannen vaihteessa, ja käyrä on ollut sen jälkeen nousujohteinen.

Viime vuonna huumerikosten määrä kasvoi yli seitsemän prosenttia edellisvuodesta ja erityisesti lisääntyivät käyttörikokset: jopa kymmenen prosenttia.

”Osaltaan lukuja selittää se, että valvontaa on tehostettu. Myös isojen rikosvyyhtien selviämiset aiheuttavat piikkejä tilastoihin”, Henttala toteaa.

Käyttäjätutkimusten mukaan huumeita käytetään Itä-Suomessa Länsi- ja Pohjois-Suomea enemmän. Rikostilastot eivät tätä tue, mutta niissä näkyvätkin vain kiinni jääneet.

Alueen runsaita käyttäjämääriä selittää Ari Järveläisen mukaan asenne. ”Itä-Suomi on rattijuopumustenkin osalta Länsi-Suomea synkempi. Tutkimusten mukaan yleinen asenne päihteitä kohtaan on täällä erilainen.”

Venäjän läheisyys näkyy alueen huumebisneksessä yllättävän vähän. Suurimmat huumevirrat valuvat Itä-Suomeen kuten koko maahan Etelä-Suomesta, jonne niitä salakuljetetaan Virosta.

Itä-Suomessa liikkuu kaikkia huumeita, ja pikkukylissäkin on heroiininkäyttäjiä.

Jos pienellä paikkakunnalla jää kiinni välittäjärinki, se ei tarkoita, että välitys alueella loppuu, päinvastoin.

”Kysyntä ei katoa minnekään. Jos jossain paljastetaan markkinat, joku toinen ottaa alueen haltuun”, Järveläinen selittää.

Jätevesitutkimusten mukaan Itä-Suomessa on alueita, joissa on havaittu paljon muuntohuumeita. Muun Suomen tavoin myös kannabiksen kotikasvatus on yleistynyt. Maaseudulta löytyy silloin tällöin esimerkiksi hakkuualueita, joilla viljellään huumekasveja, eivätkä navettaviljelmätkään ole harvinaisia.

Yleisintä huumeidenkäyttö on 25–34-vuotiaiden miesten keskuudessa, mutta aika ajoin poliisi törmää myös nuorempiin käyttäjiin. Pohjois-Karjalassa poliisi selvitti taannoin laajaa amfetamiini- ja ekstaasivyyhtiä, jossa oli epäiltynä 70 vuosina 1988–1995 syntynyttä. Kaakkois-Suomessa yläkouluikäisissäkin on kovien aineiden käyttäjiä, mutta koululaistutkimusten mukaan teini-ikäisten huumeidenkäyttö ei ole lisääntynyt.

Juttua varten on haastateltu myös THL:n erikoistutkijaa Karoliina Karjalaista, sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevaa virkamiestä Elina Kotovirtaa sekä rikoskomisario Jarkko Timosta Pohjois-Karjalan poliisista.