Puuelementeissä yhä opittavaa
Otsikolla ”Elementoitiin sitä ennenkin” (MT 24.3.) Kari Tähtinen kommentoi aihetta koskenutta kirjoitustani. Hän kaipaa keskusteluun ennen kaikkea konkretiaa eikä pidä elementoinnin välttämättömyydestä puhumista sellaisena.
Rakentamisessa, materiaaleista riippumatta, kehittäminen vaatii aina käytännön sovelluksen työkohteissa. Ei puunkaan käyttöä voi lisätä muutoin kuin käyttämällä sitä arkisilla työmailla.
Elementointia korostan ensinnäkin siksi, etteivät vuosituhannen alussa asiasta kiihkeästi puhuneet ”puurakentamisen” edistäjät sitä juurikaan tehneet.
Puuelementteihin perustuva liiketoiminta on aivan erilaista kuin pitkästä puutavarasta rakentamisen palveleminen – joka edelleen on suursahateollisuutemme pääasiallinen tapa toimia.
Hyvätkään elementtitehtaat eivät riitä menestykseen, vaan tarvitaan elementtien käytön hallitsevaa suunnittelua, liitostekniikkaa, kosteuden hallintaa ja osaavaa asennusta. Samoin rakentamisprosessin ymmärtävää johtamista, myyntiä ja markkinointia.
Tähtinen kysyy, tarvitaanko uusia tehtaita.
Suomen nykyisten puuelementtitehtaiden kapasiteetti riittää muutaman prosentin markkinaosuuden tuottamiseen. Mikäli osuus nostettaisiin 15 prosenttiin, tarvittaisiin selvästi lisää teollistakin kapasiteettia, ja tietysti todella paljon lisää raakapuuta.
Investoidako ennen kuin kysyntä on olemassa vai vasta kun se jo on olemassa – kas siinäpä konkreettinen kysymys.
En usko suurmetsäteollisuuden suuriin riskisijoituksiin tällä alueella. Sen sijaan toivon, että kasvavat pk-yritykset jaksaisivat jatkaa alkaneita panostuksiaan.
Kun ne onnistuvat, se on tietenkin Suomellekin suuri etu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
