Lukijalta: Linnan Pohjantähti auttoi suomalaiset käsittelemään sisällissotaa – nyt tarvitaan uusi yhteinen tarina
Nyky-Suomen jakolinjat ovat erilaisia kuin sata vuotta sitten, mutta todellisia, kirjoittavat Jarmo Vauhkonen ja Aulis Tynkkynen. ”Ne kulkevat kasvukeskusten ja reuna-alueiden välillä, vakaan keskiluokan ja epävarmassa asemassa elävien välillä, tulevaisuuteen luottavien ja siitä syrjäytyneiden välillä.”
Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, koonnut: Elias PiilolaVäinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaani auttoi suomalaisia käsittelemään vuoden 1918 sisällissotaa uudella tavalla. Se loi pohjaa kansalliselle sovinnolle ja laajemmalle yhteisymmärrykselle, jonka varaan sodanjälkeinen hyvinvointivaltio rakentui.
Romaani ei poistanut erimielisyyksiä, mutta se teki mahdolliseksi yhteisen tarinan, jossa sekä punaiset torpparit että valkoiset isännät olivat osa samaa kansaa.
Nyky-Suomen jakolinjat ovat erilaisia, mutta todellisia. Ne kulkevat kasvukeskusten ja reuna-alueiden välillä, vakaan keskiluokan ja epävarmassa asemassa elävien välillä, tulevaisuuteen luottavien ja siitä syrjäytyneiden välillä.
Konsensus-Suomi on muuttunut vastakkainasettelujen yhteiskunnaksi, jossa yhteisen suunnan etsiminen on vaikeutunut samaan aikaan, kun sen tarve on kasvanut.
Konsensus-Suomi on muuttunut vastakkainasettelujen yhteiskunnaksi.
Valtion taloutta on vuosia ohjannut jatkuvan sopeutumisen eetos: leikataan, tehostetaan, priorisoidaan. Uskottava näky paremmasta tulevaisuudesta puuttuu.
Lupaukset kasvusta eivät vakuuta, kun arki kertoo muuta. Moni kokee, että uhraukset jakautuvat epäreilusti ja tulevaisuus on muuttunut hallinnoiduksi niukkuudeksi eikä yhteiseksi projektiksi.
Hyvinvointivaltion uudistaminen ei voi olla vain talouspolitiikkaa. Tarvitaan uudenlainen pohjantähti – ei yksi romaani, vaan kertomus, joka kykenee tekemään saman kuin Linna aikanaan. Kertomus, joka tunnistaa rakennemuutoksen kivun Imatralla, lähiterveyspalvelujen katoamisen Varkaudessa, nuorten poismuuton pienistä kaupungeista sekä kansainvälistymisen merkityksen.
Kertomuksen tulisi kertoa, keitä suomalaiset ovat, mikä on Suomen paikka Euroopassa ja maailmassa sekä mitä haluamme yhdessä rakentaa tulevaisuudessa.
Ihmiset kestävät paljon, jos he kokevat, että uhraukset jakautuvat oikeudenmukaisesti ja että suunnalla on tarkoitus. Juuri tätä kokemusta Pohjantähti auttoi aikanaan rakentamaan.
Myös tämän ajan Suomi tarvitsee kertomuksen, joka yhdistää – ei siitä, mitä meillä oli, vaan siitä, mitä meillä vielä on ja mitä voimme yhdessä rakentaa. Tämä keskustelu on aloitettava nyt, kun Suomi valmistautuu ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Jarmo Vauhkonen
Mikkeli
Aulis Tynkkynen
Loviisa
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
