
Ennen oli paremmin! 1950-lukulaisten oma sukupolvikokemus oli syntyä kuin ”kreivin aikaan”
”Reikäleipäapostoliksikin” kutsuttu MTK:n entinen puheenjohtaja Esa Härmälä on toimittanut kirjan, jossa 1950-luvulla syntyneet tekijät ja näkijät kertovat sukupolvikokemuksensa Suomen suurista murroksista.
Esa Härmälä ja muut 1950-lukulaiset kirjoittajat julkistivat kirjansa keskiviikkona Helsingissä ravintola Bottalla. Sota-ajan viimeisen tai rauhanajan ensimmäisen sukupolven tekijät ja näkijät kertovat sukupolvikokemuksensa Suomen suurista murroksista. Kuva: Jarkko Sirkiä”Sukupolvemme suuret tarinat” on 1950-luvulla tai vähän sitä ennen syntyneiden aikakertomuksia, kokemuksia ja havaintoja Suomen politiikan ja eri toimialojen murroskohdissa.
Aihealueita ja kirjoittajia valitessaan kirjan toimittanut Esa Härmälä (s.1954) havaitsi yhteisen piirteen lukujen kirjoittajille:
”Kaikki ovat toimineet maaseudun kannalta tärkeissä tehtävissä urallaan tai omalla aktivismillaan edistäneet maaseudun asiaa.”
Kirjoittajat ovat maailmankatsomukseltaan ja kokemuspohjaltaan erilaisia.
Kirjoittajina ovat Härmälän ohella Esko Aho, Outi Antila, Pekka Huhtaniemi, Ensio Hytönen, Lauri Kontro, Juha Kuisma, Riitta Mäkinen, Helena Petäistö, Matti Vanhanen, Jarmo Vaittinen, Hannu Valtanen ja Matti Viialainen.
Työurallaan keskeisillä paikoilla Suomen murroskohdissa vaikuttaneet kirjoittajat ovat syntyneet pääasiassa suurten ikäluokkien hännillä 1950-luvulla. He kokevat etäisyyden olevan nyt riittävä kertoakseen sukupolvensa suuria tarinoita.
”Aihevalikoima heijastaa omaa työhistoriaani ja sitä ihmisten piiriä, jossa olen liikkunut”, monipuolisen työuran tehnyt Esa Härmälä perustelee 285-sivuisen kirjan kirjoittajien valintaa.
Vaikeaa hänen mukaansa oli valita, mistä kaikista sukupolvikokemuksista haluaa kirjaan tarinan:
”Kriteerinä oli, että kirjoittajien tuli itse olla konkreettisesti mukana (yhteiskunnan) muutoksissa – vähintään näkijänä ja mielellään tekijänäkin.”
Kirjoittajien joukossa on ainakin viisi entistä MTK:laista: Kelan pääjohtajana nykyisin työskentelevä Outi Antila, sittemmin maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä työskennellyt Jarmo Vaittinen, entinen MTK:n metsäjohtaja ja Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Hannu Valtanen, entinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro ja Härmälä itse.
Aihekokonaisuudeltaan neljään osaan jaetut luvut vievät lukijaa juohevasti eteenpäin yhteiskunnan eri alueilla: politiikasta metsäteollisuuteen, Neuvostoliiton romahduksesta Suomen EU-jäsenyyteen.
Kirjoittaina on myös kaksi entistä pääministeriä Esko Aho (kesk) ja Matti Vanhanen (kesk).
1950-luvulla syntyneet nuoret eri puolilta maata ja erilaisista olosuhteista pääsivät oppikoulujen leviämisen myötä opintielle ja osalliseksi sosiaalisesta noususta.
Entinen keskustan kansanedustaja ja pääministeri Esko Aho kirjoittaakin osuvasti aikalaisensa syntyneen ”kreivin aikaan” eli onnekkaasti juuri oikeaan aikaan.
Viittaus liittyy kreivi Pietari Braheen, ruotsalaiseen valtiomieheen, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä 1600-luvulla. Hän kehitti Suomen hallintoa, perusti Suomeen kymmenen uutta kaupunkia sekä Turun akatemian.
Ahon havainto liittyy koulutukseen ja vieraiden kielten opetukseen kouluissa:
”Onneksi oli pakkoruotsi!” Pohjoismainen yhteistyö oli tärkeä henkireikä niin Aholle kuin myös keskustalaiselle nuorisoliikkeelle.
Kirjan kolmas osio kertoo metsäsektorin puuntuotannosta ja ympäristöasioiden noususta (Hannu Valtanen), Suomen maatalouden tiestä Euroopan unioniin (Esa Härmälä), maatalouden ylituotannosta ja maataloushallinnon haasteista (Jarmo Vaittinen) ja osuusmeijerikentän fuusioista ja rakennemuutoksista (Ensio Hytönen).
Kirjan toimittanut Esa Härmälä vastasi Suomen EU-jäsenyysneuvottelukunnan jäsenenä maatalouden neuvotteluista ehtoineen. Suomi liittyi Europan unioniin vuonna 1995.
Tänään maatalouden budjettimenoista ei Härmälän havaintojen mukaan ole Suomessa suurta keskustelua:
”Keskeisten tuotteiden tuotantomäärät ovat suunnilleen EU-jäsenyyttä edeltävällä tasolla. Nykyisellä maatalouden vakavalla kustannuskriisillä ei mielestäni ole juurikaan tekemistä EU:n maatalouspolitiikan kanssa.””
Paikalla julkaisussa oli Esa Härmälä ja kirjaan lukuja kirjoittaneita 1950-luvulla syntyneitä suomalaisia vaikuttajia. Vasemmalta takarivi: Matti Viialainen, Hannu Valtanen, Matti Vanhanen, Pekka Huhtaniemi, Juha Kuisma, Ensio Hytönen, Esa Härmälä, Helena Petäistö, Lauri Kontro, Riitta Mäkinen, Outi Anttila, Jarmo Vaittinen. Kuvasta puuttuu Esko Aho. Kuva: Jarkko SirkiäEsko Aho kertoo taannoin pohtineensa Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen kanssa, milloin suomalainen yhteiskunta on elänyt historiansa onnellisinta aikaa. Hokkanen päätyi 1950-lukuun. 1954 syntyneenä Aho päätteli syntyneensä juuri oikeaan aikaan, kreivin aikaan.
1970-luvun nuorisopoliitikkona Aho pääsi osalliseksi ideologiseen kamppailuun vaikutusvallasta.
Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro kirjoittaa, kuinka vallankumousromantiikalla kuorrutettu uusvasemmistolaisuus ja uuskommunismi nousivat esille vanhoista juoksuhaudoistaan.
Vaikutelma äärivasemmiston voimasta sisälsi kuitenkin optisen harhan.
Aho kirjoittaa olleensa jo jo yli kaksi vuosikymmentä poissa poliittiselta kentältä, mutta seuraavansa senkin menoa.
”Suurin muutos on tapahtunut politiikan rakenteissa ja pöytätavoissa. Sen on saanut aikaan ennen kaikkea sosiaalinen media.”
Vaalikoneet eivät Ahon mukaan pysty mittaamaan poliitikkojen tärkeintä ominaisuutta: kykyä asettaa yhteiskunnan haasteita tärkeysjärjestykseen.
”Tärkein päättäjän ominaisuus on kyetä luomaan tärkeysjärjestyksiä ja ymmärtää tehtyjen valintojen välittömien vaikutusten rinnalla niiden pitkän aikavälin seuraukset.”
”Tärkeysjärjestyksen määrittämisessä täytyy osata paljon ja syvällisesti. Viiden vuosikymmenen takaisessa poliittisessa elämässä oli paljon nykysilmin katsottuna väärää ja omituista, mutta osaamisen vaatimukset useimmat sen ajan päättäjät täyttivät mielestäni nykyisiä paremmin.”
Muisteluihin sisältyy tavallisesti paljon nostalgiaa. Ennen – 1970-luvulla – oli siis paremmin.
Mutta onko huomenna huonommin?
”Sukupolviemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan” Kuva: Jarkko SirkiäKirja: Sukupolvemme suuret tarinat, 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan
Toimittanut Esa Härmälä
Kirjoittajat: Esko Aho, Outi Antila, Pekka Huhtaniemi, Ensio Hytönen, Esa Härmälä, Lauri Kontro, Juha Kuisma, Riitta Mäkinen, Helena Petäistö, Matti Vanhanen, Jarmo Vaittinen, Hannu Valtanen ja Matti Viialainen.
2023, Väyläkirjat, Rovaniemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat











