Eero Heinäluoma: Kolmen basson kiertue

Olen ollut tällä viikolla kiertueella kahden kokeneen turvallisuuspoliittisen vaikuttajan kanssa. Entinen puolustusministeri ja keskustajohtaja Seppo Kääriäinen ja entinen ulkoministeri ja nykyinen Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva olivat kanssani puhumassa turvallisuudesta ja Suomen pitkästä linjasta Kuopiossa ja Helsingissä. Ensi viikolla jatkamme keskustelua Turussa.

Salit ovat pullistelleet väkeä. Keskusteluteemat Ukraina, Venäjän historiallinen merkitys Suomelle ja kehitys tänään, Ruotsi-yhteistyö ja Nato kiinnostavat ihmisiä. Olemme Sepin ja Iken kanssa viihtyneet itsekin. Pakko tunnustaa, että keskustelu on ollut panelisteillekin virkistävää.

Olen yllättänyt, kuinka monesta suuresta asiasta olemme sittenkin samaa mieltä. Euroopan pitää ottaa vastuuta omista asioistaan eikä aina odottaa, että isoveli tulee Atlantin takaa ja hoitaa. Pohjoismaisessa ja Ruotsi-yhteistyössä mentäköön niin pitkälle kuin silmä siintää ja jalka kulkee. 

Siitäkin ajatukset ovat kulkeneet samaan suuntaan, että Venäjä säilyttää merkityksensä Suomelle tärkeänä naapurina. Teemme puoleltamme mitä ratkaisuja tahansa, maantiedettä emme voi muuttaa. Nurkan takaa astalo kädessä huuteloon ei kannata lähteä. 

Ukraina-kriisi testaa kaikkien maiden turvallisuuspolitiikan ratkaisuja. Suomi voi olla tähänastisessa arviossa aika tyytyväinen omiin ratkaisuihinsa. Olemme päättäneet pitää yllä uskottavaa omaa puolustusta ja sen vaatimaa yleistä asevelvollisuutta. Osa naapureistamme katsoo nyt meihin hivenen kadehtien.

Suomen valikoimaan kuuluu Naton kanssa tehtävä yhteistyö, ja sekin on saanut kiertueellamme laajan kannatuksen. Kumppanuusyhteistyö vahvistaa osaamistamme ja pitää langat omissa käsissämme ilman, että vedämme aggressioita puoleemme.

Nato-jäsenyyden kohdalla arviomme sitten eroavatkin. Huomaan olevani tässä enemmän Sepon kuin Ilkan linjoilla. Suomi ja Ruotsi sotilasliittojen ulkopuolella vahvistavat pohjoisen vakautta. Tässä kontekstissä Suomen ja Ruotsinkin yhteistyö näyttää vakauttavalta, ei ketään vastaan suuntautuvalta asialta.

Ruotsin hallitus on kohdaltaan linjannut, ettei Nato-jäsenyys ole sielläkään ajankohtainen. Ruotsin ulkoministeri Margot Wahlström vahvisti tämän tämänviikkoisella Suomen vierailullaan.

Nyt siis alkaa näyttää hyvin selvältä, että pohjoisen Nato-asemoinnissa ei ole tapahtumassa mitään dramaattisia muutoksia. Suomen ja Ruotsin käytännönläheinen yhteistyö puolustusasioissa sen sijaan kehittyy ja voi mennä hyvinkin pitkälle. 

Ilma- ja meritilan valvonta, yhteiset hankinnat, kriisinhallintayhteistyö ja yhteinen harjoittelu ovat laajan kannatuksen saavia asioita. Seuraavaksi tarvitaan lainsäädäntömuutoksia, jotka mahdollistaisivat käytännön yhteistoiminnan vedenalaisessa valvonnassa ja sukellusvenetorjunnassa.

Suomen asemaa vahvistaisi osaltaan, jos ensi vaalikauden linjaamme koskevat viestit olisivat nyt riittävän selkeitä. Siinä uuden hallituksen ohjelma on tärkeässä asemassa.