Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Metsien käytöstä tarvitaan yhteinen näkemys

    EU:n metsästrategia on Suomelle, metsäisenä maana, monella tapaa tärkeä linjapaperi. Erityisen merkittävä strategia on siksi, että se osoittaa, kuinka tärkeä rooli metsillä on tulevaisuuden toivottujen kehityskulkujen toteutumisessa.

    Metsästrategia tuo vahvasti esiin metsien moninaisia tehtäviä niin Euroopassa kuin koko maailmassa. Strategia onkin itse asiassa vain osa EU:n Green Dealia eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

    Metsästrategiassa painotetaan metsien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

    Strategiassa korostetaan metsien kokonaiskestävää hoitoa ja käyttöä sekä fossiilisista raaka-aineista tehtyjen tuotteiden korvaamista metsä­pohjaisilla tuotteilla.

    Monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät tavoitteet johdetaan EU:n biodiversiteettistrategiasta 2030.

    Strategia tavoittelee kestävää metsäbiotaloutta ja metsien monipuolista hyödyntämistä ja nostaa esiin myös ei-puuaineisten metsien tuotteiden ja palveluiden, kuten ekoturismin, mahdollisuudet.

    Tavoitteiden tärkeydestä on yhteinen ymmärrys. Mutta koska metsä- ja toiminta­ympäristöt ovat erilaisia, strategian toteuttamisessa tulisi antaa keinovalikoiman määrittelyssä vahva rooli jäsenvaltioille ja sidosryhmil­le. Näin löydetään parhaat keinot tavoitteiden toteuttamiseksi.

    Metsien puuvarantojen hyödyntämisessä strategiassa painotetaan erityisesti pitkäkestoisia puutuotteita esimerkiksi rakentamisessa sekä puutuotteiden laajaa kierrätystä.

    Aikomuksena onkin kehittää menetelmä puu­rakentamisen ilmastohyötyjen määrittämiseen sekä ottaa käyttöön kannustimia, joilla edistetään hiilen sitomista pitkäikäisiin puutuotteisiin.

    Myös lyhytkestoisten puutuotteiden mahdollisuudet fossiilisten raaka-aineiden korvaajina ja osana kierto­taloutta nostetaan esiin, mutta ne jäävät strategiassa sivurooliin.

    Strategia suitsii puun käyttöä energiantuotannossa. Rajoitukset eivät toden­näköisesti vaikuta kovin paljon Suomen metsäbio­energian käyttöön.

    Suomessa ollaan lähivuosina vähentämässä huomattavasti turpeen käyttöä energiantuotannossa. Jos meille kuitenkin tulisi tiedossa olevien rajoitusten lisäksi lisärajoituksia puun energiakäyttöön, oltaisiin varsin haastavassa tilanteessa. Tällöin muiden uusiutu­vien energiantuotantotapojen käytössä tulisi ottaa jätti­harppauksia.

    EU ohjannee jatkossa metsien käyttöä vahvemmin esimerkiksi bioenergian kestävyys­kriteereillä, metsäekosysteemien ennallistamista ohjaavilla säädöksillä sekä metsien käytön kestävyyttä mittaavilla indikaattoreilla. Uutta ovat aikomukset määrittää kriteereille ja indikaattoreille raja-arvoja.

    Suunnitelmissa on myös kehittää EU-tason metsä­sertifiointijärjestelmä luonnonläheisen (closer-to-nature) metsänhoidon tukemiseksi. Luonnonläheiselle metsänhoidolle ei vielä ole olemassa yhtenäistä määritelmää, mutta sitä ollaan laatimassa.

    Strategian tavoitteena on laatia myös järjestelmä EU-tason metsien kehityksen seurantaan ja raportointiin. Yhteisen järjestelmän ja mittareiden avulla pystyttäisiin paremmin seuraamaan metsien tilan kehitystä, luonnontuhojen esiintymistä ja eri tavoitteiden toteutumista.

    Vahvasti kaukokartoitukseen perustuvan luotettavan järjestelmän kehittämisessä ei pidä sivuuttaa jo olemassa olevia aineistoja ja niiden keräämiseen käytettäviä inventointijärjestelmiä, kuten valtakunnan metsien inventointia.

    Isojen tavoitteiden lisäksi strategia nostaa esiin useita operatiivisen tason metsien käsittelyyn liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi suhtautuminen avohakkuisiin (jatkossa käytettävä vain erityisesti perustelluissa tapauksissa), jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ja sekametsien suosiminen sekä metsäekosysteemien ennallistaminen. Näillä ohjeistuksilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia Suomen metsien käyttöön, metsäsektoriin ja kansantalouteen.

    Jäsenmaita kehotetaan myös kehittämään kannustinjärjestelmiä ekosysteemi­palveluiden tuotannon lisäämiseksi yksityismetsissä. Tässä kohtaa strategia nostaa esimerkiksi suomalaisen Metso-­ohjelman – josta voimme Suomessa olla syystä ylpeitä.

    Julkaistu EU:n metsästrategia on luonteeltaan komission tiedonanto, joka jatkossa ohjaa EU:n toimintaa. Strategialla ei ole välitöntä vaikututusta Suomen metsiin. Välillisesti se ohjaa esimerkiksi EU:n rahoittamaa tutkimusta. Rahoitettujen hankkeiden tulosten on tuettava metsästrategian tavoitteita.

    Suomessa on parhaillaan alkamassa kansallisen metsästrategian laadinta. Voisimmeko hyödyntää tämän prosessin mahdollisuutena muodostaa yhteinen näkemys Suomen metsien käytöstä ja tulevaisuudesta sekä viestiä siitä selkeästi EU:n suuntaan?

    Mikko Kurttila

    Kannattava ja vastuullinen alku­tuotanto -tutkimus­ohjelman ohjelmajohtaja, Luonnonvarakeskus

    Ohjeistuksilla voi olla laaja-alaisia vaikutuksia Suomen metsien käyttöön.