Lukijalta: Idea ei ole uusi – puiden istuttamista riviin tutkittu jo 1970-luvulla
Riviin istuttamisen hyödyistä ja ongelmista on kerätty tietoa jo useita vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa menetelmää tutkinut Pentti Niemistö.Viime aikoina on keskusteltu puiden istutuksesta riveihin siten, että taimiväli rivissä on pieni, mutta riviväli koneita varten suuri. Idea ei ole uusi. Sen tutkimiseksi perustettiin kokeita jo 1970–80-luvuilla, jopa viiden metrin rivivälejä käyttäen. Suomessa ja Ruotsissa on todettu, ettei kuusella, männyllä ja contortalla rivivälillä ole vaikutusta puuston kasvuun, tuotokseen eikä laatuun, kun runkoluku hehtaarilla on sama.
Sen sijaan nuorissa rauduskoivikoissa mittasin kuutiokasvun alenemista, kun riviväli oli yli kolminkertainen taimiväliin verrattuna. Tilanne muuttui päinvastaiseksi 20–25 vuoden iässä, jos koivikon harvennus viivästyi. Rivi-istutuksessa latvukset säilyivät pitempinä ja puut eriytyivät selvemmin latvuskerroksiin, kun valo pääsee riviväleissä syvemmälle.
Saman suuntaista on havaittu männyllä, mutta ei varjoa sietävällä kuusella. Latvusten supistumisen seurauksena tiheä tasavälinen koivikko ja männikkö ajautuvat harventamatta konkurssiin aikaisemmin kuin rivi-istutetut kumppaninsa.
Rivin suuntaiset oksat jäävät ohuemmiksi ja riviväliin suuntautuvat puolestaan kasvavat pitemmiksi ja paksummiksi, mutta kokonaisoksikkuuteen tällä ei ole vaikutusta. Rungon epäpyöreys ja solakkuus eivät näytä lisääntyvän.
Riviin istuttamisella voitaisiin vähentää vakomaista maanmuokkausta, tehostaa istutusta ja etenkin koneellistaa taimikonhoitoa, jos tällainen puupelto ei tökkää silmään. Paririvit esimerkiksi viiden metrin välein 1,4 metrin taimivälillä voisivat kuitenkin tällöin olla parempia. Myös harvennushakkuussa olisi hyötyä siitä, että harvennettavaa olisi molemmin puolin konetta.
Koivu-kuusisekametsän tavoittelussa istutus riviin näyttäisi myös toimivan hyvin, koska etukasvuiset rauduskoivut eivät pääsisi piiskaamaan omissa riveissään kasvavia kuusia. Esimerkiksi kolme koivuriviä rinnakkain kolmen metrin välein, sitten 3–4 kuusiriviä. Ensiharvennuksessa avataan ajoura keskimmäinen koivurivi poistaen ja viereiset harventaen. Kuusikko harvennetaan myöhemmin, jolloin myös järeitä koivuja voidaan kaataa ajouralle kuusia vaurioittamatta.
Karuilla tai vaihtelevilla mailla rivit eivät menesty samalla tavoin, koska edullisimmat pienkasvupaikat pitäisi saada tuottamaan laatupuita. Edullisin suunta puuriveille voisi olla etelä-lounaasta pohjois-koilliseen, jolloin tiheät puurivit eivät estä iltapäivän auringonvaloa ja vallitsevat lounatuulet huuhtelevat rivien välejä. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä.
Pentti Niemistö
tutkija emeritus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








