Lukijalta: Huonosti tuottavien peltojen metsittäminen parantaisi maatalouden kannattavuutta

Metsitettyä aluetta. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Luukkonen

Viime päivien maatalous- ja metsäkeskustelut ovat menneet pahasti pieleen. Maa- ja metsätaloutta koskeviin asioihin ottavat kantaa kaikki muut paitsi ne, joille ne ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Suomen noin 45 000 maataloustuottajaa on pakotettu tuottamaan elintarvikkeiden raaka-aineita mahdollisimman halvalla, koska kuluttajalle vain hinta merkitsee. Koronan ja sodan synnyttämä inflaatiopiikki nosti myös elintarvikkeiden hintoja tuntuvasti. Sen seurauksena kuluttajat siirtyivät entistä halvempiin perustuotteisiin ja muun muassa luomutuotannon kulutus romahti.

Suomessa tuotetaan Euroopan halvinta viljaa Euroopan vaikeimmissa oloissa: satotaso on noin puolet Euroopan tasosta. Hintatasomme on ylijäämän vientikustannusten verran alle maailmanmarkkinahintatason. Syynä on ylituotanto.

Tilat paikkaavat talousvaikeudet myymällä metsää teollisuudelle, jonka tuotteilla on imua maailmalla. Samalla raakapuulle on työntöä maatalousmaan omistajilta, koska heillä on taloudellinen pakko myydä.

Nyt olisikin jo korkea aika korjata maatalouden tavoitteita ennen kuin koko Etelä-Suomen metsät on parturoitu halvan viljan markkinoille.

Syynä tilanteeseen on halpaa ruokaa vaativa kuluttaja. Kuluttajien omistamat osuuskaupat ovat alkaneet jo boikotoida kotimaista elintarviketeollisuuttakin ostamalla halvemmalla eurooppalaiselta teollisuudelta.

Mikä tässä on siis ratkaisu? Korjataan maatalouden perusongelmaa. Poistetaan noin puoli miljoonaa hehtaaria huonosti kannattavia, heikkotuottoisia peltoja käytöstä metsittämällä. Näin omavaraisuutemme maataloustuotteissa laskee sataan prosenttiin. Kotimaisten maataloustuotteiden hinnat nousevat Euroopan tasolle. Metsiemme kasvu lisääntyy nopeasti viidellä miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Lisäksi metsätaloustyö entisillä pelloilla on kuin unelmaa.

Jos metsityksestä maksettaisiin esimerkiksi 350 euroa hehtaarilta, kymmenen vuoden ajan se maksaisi yhtä paljon kuin tunnin juna hanke: 1,75 miljardia euroa.

Samalla pystyttäisiin hyvällä omallatunnolla panostamaan kestävään metsätalouteen ja vähentää metsäluonnon kannalta kriittisiä hakkuita viisi miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsänomistajien ei tarvitsisi kantaa suojelun velvoitteita yksin.

Nostetaan tämän jälkeen loppujen peltohehtaarien kannattavuutta ja korjataan niiden hiilitasapainoa merkittävästi.

Nykyisellään muutaman tuhannen ihmisen vartti Turun ja Helsingin välillä on tärkeämpi kuin yhden peruselinkeinon tulevaisuus tai kestävä metsätalous. Hinta on sama.

Hannu Anttila

Myrskylä