Myös Kreml kohtaa uuden totuuden
21.8.202002:00
Valko-Venäjän itsevaltiaan Aleksandr Lukashenkon horjuttaminen on dramaattinen teko, joka muuttaa kansainvälisen politiikan painopistettä aivan Suomen naapurissa. Parhaimmillaan se on demokratian ja ihmisoikeuksien riemuvoitto. Hakkaamalla, nöyryyttämällä ja vaalitulosta väärentämällä ei ihmisiä voi hallita.
Pahimmillaan sama meno kuitenkin jatkuu. Lukashenko on Venäjän tuella ilmoittanut ottavansa tilanteen hallintonsa haltuun . Lopputulosta kansannoususta ei tiedä kukaan.
Joka tapauksessa oikeuksiensa puolesta taistelevat valkovenäläiset ovat onnistuneet nostamaan koko maailmaan nähtäväksi Lukashenkon hallinnon mädännäisyyden. Armotonta väkivaltakoneistoa vastaan on aina vaikea nousta.
Ketkä uskaltavat sen haastaa, ansaitsevat meidän kaikkien kunnioituksen.
Erityisen tarkasti ja kriittisesti Valko-Venäjän kamppailua kohti demokratiaa ja kansalaisoikeuksia seurataan naapurimaassa Venäjällä. Jos mielenosoittajat ja opposition oikeuksia vaativat aktivistit onnistuvat lopullisesti murtamaan Lukashenkon hallinnon, monet venäläiset pohtivat, mitä heidän maassaan pitäisi tästä päätellä.
Presidentti Vladimir Putinin hallinnon käytös poliittista oppositiota kohtaan on saanut lännessä huomattavaa kritiikkiä. Myös Venäjän sisäiset , yhä harvenevat hallituksesta riippumattomat mediat ovat arvostelleet opposition nujertamista ankarasti.
Eiliset tiedot venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkytysepäilyistä lietsovat epäluuloja entisestään.
Kuluvan vuoden aikana Venäjän sisäisestä tilanteesta on suomeksikin julkaistu useita kriittisiä teoksia. Muun muassa arvostettu Chatman Housen Venäjän-asiantuntija Keir Giles sekä tutkijakolmikko Vladislav Bykov, Olga Derkach ja Anne Kuorsalo ovat piirtäneet nykyisestä Venäjästä kalsean kriittisen kuvan, jossa ulkoinen häikäilemätön voimapolitiikka ja sisäinen mielivaltainen oikeudenkäyttö korostuvat.
Venäjän reaktioita seurataan nyt tarkasti tätä taustaa vastaan. Aikalaistodistajia Venäjän aggressiivisesta ulkopolitiikasta löytyy Georgian ja Ukrainan poliittisesta johdosta.
Ensitiedot tunnustuksettomien sotilasajoneuvojen ryhmittymisestä Venäjän ja Valko-Venäjän rajalle sopivat hyvin tutkijoiden muodostamaan kuvaan. Pelkoa ja hämmennystä on mahdollista luoda, vaikka sotilaallista väliintuloa Venäjä ei naapuriinsa tekisikään.
Kun Venäjä nyt väistämättä kohtaa naapurinsa muuttuneen tilanteen, Putin ja hänen lähipiirinsä joutuvat pohtimaan opposition toimintamahdollisuuksien lisäksi kriittisesti myös talousvalintojaan.
Tässä asiassa jopa Lukashenko näyttää toimineen Venäjää viisaammin. Hän piti isot yhtiöt valtion omistuksessa eikä yksityistänyt niitä harvoille oligarkeille.
Lukashenkon hallinto pystyi pysymään näinkin pitkään uskottavana juuri tästä syystä. Välttävä toimeentulo oli kuitenkin tarjolla riittävän monille. Venäjällä tilanne on toinen.
Käy Valko-Venäjällä nyt miten tahansa, Venäjä joutuu kohtaamaan uuden totuuden. Voimapolitiikkaa on yhä vaikeampi puolustaa erityisesti kansan ja eliitin elintasokuilun revettyä sietämättömäksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
