Eteran perintäpolitiikassa mättää

Viljelijällä sai Eteralta tyel-vakuutusmaksulaskun (412 euroa), missä eräpäiväksi oli merkitty 20.7.2012 ja maksoi sen 28.8.2012.

29.8. saapui perintätoimisto Lindorfilta po. lasku lisättynä 71 euron perimismaksulla, vaikka maksu olisi ollut sellaisenaan ulosottokelpoinen ilman mitään perintäkuluja. Tätä laskua viljelijä ei katsonut enää velvollisuudekseen maksaa.

6.9.2012 Lindorf lähetti maksuvaatimuksen, missä vaadittiin korkoja ja perimismaksuja 82,63 euroa sekä uhattiin oikeudellisilla jatkotoimilla.

Miksi tällainen sallitaan? Miksi tarpeettomia ja turhia perimiskuluja kerrytetään tilanteissa, joissa lainsäätäjä on tullut velkojan puolelle jo suoran ulosottokelpoisuuden säätäessään? Jos Etera olisi käyttänyt lain suomaan mahdollisuutta olisivat kulut paljon pienemmät.

Miksi ylipäätään työeläkelaitokset ulkoistavat perinnän? Pelkästään kuluja kasvattaakseenko?