Lukijalta: Uuden teknologian mahdollistama väkivalta ei saa jäädä tekoälyhurmoksen varjoon
Verkon avulla voidaan vainota, maalittaa, levittää vihapuhetta, seurata uhriksi joutuneen liikkumista, horjuttaa tämän terveyttä ja aiheuttaa taloudellisia katastrofeja, kirjoittaa Päivi Mononen-Mikkilä. ”Suomi on teknologioiden kehittäjänä huippumaa, mutta tapahtuuko kehitys edelleenkin muu kuin digiturvallisuus edellä?”
Kuva: Timo FilpusSamalla, kun tekoäly kehittyy huimaa vauhtia ja sen edistyneimpien kielimallien avulla voidaan saavuttaa tehokkuutta ja kustannussäästöjä, teknologiavälitteinen väkivalta ei vielä nouse otsikoihin.
Verkon avulla voidaan vainota, maalittaa, levittää vihapuhetta, seurata uhriksi joutuneen liikkumista, horjuttaa tämän terveyttä ja aiheuttaa taloudellisia katastrofeja. Hiljakkoin saivat julkisuutta poliitikkonaisista tehdyt, näiden itsemääräämisoikeutta ja rajoja loukkaavat syväväärennökset. Kyseessä on väkivalta, joka kohdistuu kaikkiin sukupuoliin, mutta tutkimuksen perusteella uhreja ovat pääosin naiset.
Vaikka fyysisestäkin väkivallasta voi jäädä elinikäisiä traumoja ja muistijälkiä, verkkoväkivallan karmeus korostuu siinä, että sen jälki ei häviä eikä se tunne valtioiden rajoja. Kokemus pysyy tuoreena, koska puhelin on mukana kaikkialla, turvallisimmissakin tiloissa.
Teknologiavälitteistä väkivaltaa ei osata tunnistaa, ja sitä helposti vähätellään.
Väkivallan harjoittajat eivät useinkaan ole kasvottomia kansainvälisiä toimijoita vaan aivan arkisesti nykyisiä tai entisiä kumppaneita, työkavereita tai, mikäli politiikasta on kysymys, vastustajia, kilpailijoita tai katkeroituneita kansalaisia.
Koska teknologiavälitteistä väkivallasta ei käydä julkista keskustelua, sitä ei osata tunnistaa, ja sitä helposti vähätellään.
Suomi on teknologioiden kehittäjänä huippumaa, mutta tapahtuuko kehitys edelleenkin muu kuin digiturvallisuus edellä?
Emme varmaan halua yhteiskuntaa, jossa verkko voi toimia työkaluna rankaisemattomalle väkivallalle tai jossa pelko esimerkiksi vainoamisen ja maalittamisen kohteeksi joutumisesta heikentää erityisesti naisten osallistumishalukkuutta poliittiseen vaikuttamiseen.
EU-lainsäädäntö on keskeinen, ja Suomen on oltava sen toimeenpanon vaatijana etujoukoissa. Kansainvälisiltä alustajäteiltä on edellytettävä digiturvallisuuden priorisointia.
Maalittaminen ja vihapuhe on kriminalisoitava. Ja meidän jokaisen kannattaa kysyä itseltämme käsi sydämellä: voisimmeko käyttää osan niin kutsutusta ruutuajastamme vaikka ajantasaisen tiedon keräämiseen verkon vaaroista?
Päivi Mononen-Mikkilä
puheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset ry
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
