Pankki kyselee teinin käteisen käyttöä – kummallista holhousta, harmaata taloutta ei näin ehkäistä

Mitä 16-vuotias tekee parilla kymmenellä eurolla kuussa? Ostaa karkkia? Tai mitä se kellekään kuuluu? Kuva: Hanna Linnove

Mielipide|Kodin talous

17.3.202406:00

Kolumni

Veera Ahlgrén

Kävin 16-vuotiaan tyttäreni kanssa pankissa, jotta saimme hänelle omat verkkopankkitunnukset hänen jo olemassa olevalle pankkitililleen. Yritän rohkaista lapsiani hoitamaan asioitaan itse, ja päätin pysytellä hiljaa, kun pankkivirkailija kyseli asiaan (ilmeisesti) kuuluvia kysymyksiä:

– Nostatkos sä pankkiautomaatilta rahaa?

Tytär vastaa vähän hämmentyneenä, että ­joskus joo.

– Paljonko suurin piirtein kuukaudessa?

Tytär alkaa vilkuilla minua apua anelevasti, koska ei osaa siihen hätään heittää mitään numeroa.

– Emmätiiä... ehkä parikymppiä?

– Ja mihin sä käytät sitä käteistä?

Tässä kohtaa pelastan ”öö”tä hokevan lapseni ja kerron virkailijalle, että se varmaan ostaa karkkia sillä.

Tästä kuulustelusta jäi aavistuksen verran outo olo. Ymmärrän, että käteisen käytön valvominen liittynee harmaan talouden kitkemiseen, mutta miten rahanpesijältä 16-vuotias tyttö näyttää? Tai paljonko Suomen kansantalouteen vaikuttaa se, mitä hän tekee 20 eurolla kuukaudessa?

Kotimatkalla tajuamme, että käteistä menee enemmänkin, koska hänen opiskelupaikkakunnallaan käteinen on helpoin tapa maksaa koululle vievä bussi, mutta emme palaa takaisin pankkiin tunnustamaan tätä. Olen ehkä itsenäisyyden sijaan johdattamassa lastani epärehellisyyden tielle, mene ja tiedä?

Minusta on ihan todella outoa, että ihminen joutuu selittämään pankissa mitä hän tekee käteisellä rahalla. Joku voi vaikka haluta taitella seteleistä origameja tai tipata strippareita. Kirjaako pankkivirkailja nämä johonkin ylös? Miksi meidän pitää olla tilivelvollisia tällaisista, kun käteinen kuitenkin on toistaiseksi laillista valuuttaa?

Itselleni tuli selvityspyyntö pankista, kun tallensin omalle tililleni 2 000 euroa käteistä. Ei ole isokaan vaiva kertoa pankille, mistä rahat ovat peräisin, mutta ihan periaatteellisella tasolla tällainen holhoaminen ottaa päähän.

Haluaisin varovasti ehdottaa, että talletusten perään kyseleminen saattaa lisätä harmaata taloutta sen sijaan, että se vähentäisi sitä. Ensinnäkin, kuinka moni mahtaa vastata rahojen alkuperää koskevaan kysymykseen, että ”olin viikon raksalla töissä ja ne maksoi mulle palkan käteen pimeenä”? Poliisikuulusteluissakin meillä on itsekriminointisuoja, joten luulen, ettei pankillekaan ole pakko vilppejään tunnustaa.

Toiseksi, eikö juuri se, että joku tallettaa sen käteisen tilille maksaakseen sillä virallisesti laskuja ole hyvä asia? Eikö se käteinen pitäisi saada pois maailmalta taskusta taskuun kiertämästä?

Jos minua ottaa päähän tuollaset tenttaamiset, niin jätän ne rahat jatkossa taskuuni tai patjan alle. Kyllä minä ne sieltäkin saan kulumaan, ja nopeasti saankin. Siirrän mielelläni selittämisen vaivan sille, joka sen rahan lopulta tallettaa tililleen.

Tekisi mieli siirtyä vanhaan kunnon oravannahkakauppaan. Tarkistin kuitenkin juuri, että orava on rauhoitettu helmikuusta marraskuulle, joten ainakaan omasta pihakuusesta valuuttaa ei voi nostaa vielä moneen kuukauteen, vaan sen on annettava ensin lisääntyä rauhassa.

Kirjoittaja on Ylöjärven Karhella ­asuva hevosalan yrittäjä ja kirjailija.