Lisääntykää ja täyttäkää maa

Stiina Hovi 

Maailman väkiluku on nykyisin noin 7 miljardia. Se kasvaa edelleen, mutta jossakin vaiheessa se varmasti pysähtyy.

Tuo ”jossakin vaiheessa” saattaisi olla esimerkiksi 10 miljardia. Onko se sitä, jää nähtäväksi, kuten entinen toimittaja viisaasti totesi.

Väestö kasvaa erityisen nopeasti Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Näitä maanosia ja niiden maita on totuttu nimittämään kehittyviksi talouksiksi.

Sitä ne ovatkin. Esimerkiksi Kiina on niin kehittyvä, että se on käytännössä ottanut tai saanut maailmantalouden avaimet käsiinsä. Tai avaimen ainakin maailman rahakirstuun.

Kun muu maailma on Yhdysvaltain johdolla velkaantunut, niin arvatkaapas, keneltä vipit on saatu. Tietenkin kiinalaisilta. Vain Kiinassa voi olla niin paljon rahaa, että muun maailman alijäämät voidaan sillä rahoittaa.

Kiinassa on tunnetusti paljon ihmisiä. Samoin Intiassa, joka on toinen maailmantalouden nouseva mahti. Nämä maat kamppailevat myös aktiivisesti, jotta väestönkasvu alenisi. Niissä on yksinkertaisesti liikaa ihmisiä suhteessa siihen, mitä ne pystyvät elättämään.

Teollisuusmaat taistelevat ja taiteilevat toisenlaisen ongelman kanssa. Näissä maissa syntyvyys on pudonnut niin alas, että yleisväri alkaa olla tasaisen harmaa. Ainakin jos puhutaan tukan väristä – niiden, joilla tukkaa vielä on.

Jos kehittyvien maiden väestöpyramidi on vino, niin se on sitä myös teollisuusmaissa. Toiseen suuntaan vain.

Teollisuusmaissa on paljon vanhoja ihmisiä. Keski-ikä nousee. Kun eläkkeitä ei kyetä enää rahoittamaan, ihmisiä houkutellaan olemaan töissä pidempään. Toisaalta vanheneva väestö lisää painetta terveysmenoihin. Parasta olisi, että ihmiset jatkaisivat töitään terveinä, mutta eihän sellainen ole mahdollista.

Teollisuusmaiden ainoa keino pysyä kilpailussa mukana on se, että jostakin saadaan uusia ihmisiä. Jos väestö ei itse lisäänny, on tuotava uusia asukkaita.

Yhdysvallat on yksi poikkeus teollisuusmaiden joukossa. Jostakin syystä kaikki haluavat Amerikkaan. Yhdysvaltoihinkaan eivät kaikki pääse, vaan maa noudattaa valikoivaa siirtolaispolitiikkaa. Toisaalta amerikkalaiset eivät koskaan ole karsastaneet maahanmuuttajia.

Jokainen amerikkalainen kun on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan jälkeläinen. Kaikki amerikkalaiset yliopistot ovat täynnä ihmisiä, joilla on vaikeasti lausuttava nimi.

On sanottu, että Yhdysvaltain voima on juuri siinä, että sen väkiluku kasvaa. Olennaista on, että väestö on entistä nuorempaa. Syntyvyys on maahanmuuttajien keskuudessa korkeampi kuin ”kantaväestöllä”.

Kun Eurooppa harmaantuu, Amerikka nuortuu. Tämän takia Amerikka säilyy edelleen vahvana, sanotaan.

Käykö näin, on toinen asia. Asiassa on kuitenkin selvä logiikka. Näin voi käydä.

Suomenkin ehkä pitäisi miettiä myös maahanmuuton hyviä puolia, huonojen lisäksi.

Jos meille ei kukaan muuta, käy ennen pitkää köpelösti. On nimittäin osoittautunut, että suomalaiset eivät lisäänny riittävästi. Väkimäärä ei kasva ja porukka vanhenee.

Seurauksena on kuolleita kuntia, kuihtuvia kaupunkeja ja heikkeneviä palveluja.

Jos Suomi haluaa olla edelleen nousujohteinen maa, jossa syntyy uusia nokioita, sen on pakko ratkaista väestöongelmansa. Maa, jonka väestö pienenee, ei pärjää.

Näyttää ilmeiseltä, että ainoa keino saada Suomen väkiluku kasvuun on siirtolaisuus. Meidän pitäisi olla siirtolaisten kannalta niin kiinnostava maa, että tänne kannattaisi tulla asumaan, opiskelemaan ja töihin. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan ongelmia, mutta myös ratkaisevat niitä.

Mielenkiintoista on, että mekin olemme maahanmuuttajien jälkeläisiä. Jostakinhan tänne on joskus tultu.

Vaikka suomalaiset ovat yhtä kansaa, niin miten mahtoi olla vain kaksisataa vuotta sitten? Yhdistikö itä- ja länsisuomalaisia silloin jokin asia.

Eipä juuri. Yhteistä kieltäkään ja uskontoa ei välttämättä ollut. Jos jokin yhdisti niin verottaja, joka tuli joskus Tukholmasta, joskus Pietarista.

Nytkin voi olettaa, että maahanmuuttajista tulee vähitellen suomalaisen yhtenäiskulttuurin kasvatteja. Itse asiassa nykyisin se käy nopeammin kuin ennen.

Suomi on tunnetusti maa, jossa kaikki osaavat lukea ja laskea. Toisaalta koulut alkavat kumista tyhjyyttään. Niihin pitää saada lisää väkeä.

Lisääntykää ja täyttäkää maa, ja kaikki autiot kyläkoulut, niin Suomi takuulla menestyy.