Investointien avulla kohti puhdasta teollisuutta

Euroopassa pohditaan parhaillaan sitä, voiko pankkeja kannustaa myöntämään edullisimmin ehdoin yrityksille rahoitusta vihreisiin investointeihin, joiden avulla voimme vähentää ilmastopäästöjä. Tällaisia kohteita voisivat olla esimerkiksi uusiutuvaa energiaa lisäävät tai kiertotaloutta tukevat investoinnit.

Pankkeja voitaisiin kannustaa siten, että niiltä edellytetään vähemmän omia pääomia, jos ne lainoittavat vihreitä investointeja.

Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää investointeja uuteen, ilmastoystävälliseen teknologiaan. Suomea ja Eurooppaa vaivaa nyt investointi­vaje. Siksi näihin molempiin ongelmiin voidaan etsiä yhtäaikaista ratkaisua. Näin voimme tukea kestävää kasvua Suomessa.

Lyhytjänteisen toiminnan sijaan tarvitaan siis enemmän pitkän tähtäimen investointeja parempaan tulevaisuuteen. Yrityksillä on taipumus korostaa lyhyen aikavälin voittoja pidemmän aikavälin kannattavuuden sijaan. Tämä voi näkyä liian pieninä investointeina esimerkiksi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, työntekijöiden osaamiseen kehittämiseen tai uuteen vähäpäästöiseen tuotantoteknologiaan.

Välttämättömiä puhtaita investointeja voidaan edistää myös käyttämällä julkisia varoja vipuna yritysten investoinnille. Perinteiset keinot ovat verotus, tuet tai takausinstrumentit. Suomessa on ollut käytössä investointitukia ja takauksia kestäviin energia­investointeihin. Näitä voidaan ja pitää jatkaa myös tulevalla vaalikaudella.

Oma lähtökohtani on säilyttää teollisuus, myös niin sanottu raskas teollisuus, Suomessa. Eri puolella Suomea sijaitsevat tuotantolaitokset ovat keskeisiä alueellisia elinvoiman lähteitä ja merkittäviä työllistäjiä, vaikka yhteiskuntamme on palveluvaltaistunut. Teollisuutemme jalostaa tuotteita kotimaisista luonnonvaroista maailman markkinoille.

Siksi seuraava suuri ponnistus on vähentää raskaan teollisuuden päästöjä radikaalisti ja ottaa suunta kohti niiden lopullista alasajoa. Seuraava vaalikausi on tässä kuvatussa tarkoituksessa ”suurten hankkeiden” aikaa. Aikaa, jolloin Suomi kääntää pysyvästi kurssin pois fossiilisesta energiataloudesta. Esimerkiksi suomalainen metsä ja uusiutuva raaka-aine ovat pohja kestäville ratkaisuille.

Suomalaisen teollisuuden muuntuminen uuteen aikaan on koko Suomen elinvoiman kannalta keskeistä. Näin pystymme säilyttämään suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja olemaan teknologinen edelläkävijä. Luomme siis uusia teknologisia ratkaisuja, joita kysytään maailmalla.

Päästökaupan lisäksi tarvitsemme teollisuuden päästöjen vähentämiseksi tulevalla vaalikaudella yhdessä eri toimialojen kanssa valmisteltua tiekarttaa ja useampivuotista ohjelmaa kannustamaan vähäpäästöisiin investointeihin.

Ohjelman rahoittamiseen voitaisiin käyttää kasvavia päästökauppatuloja. Ohjelman puitteissa muun muassa rahoitettaisiin pilotti- ja demo­hankkeita sekä tuettaisiin tutkimus- ja kehityshankkeita, joita tehdään yhdessä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa.

Tiekartan osa voisi olla myös teollisuuden energia­verotuksen uudistaminen.

Nykyisin energiaverotus kohtelee eriarvoisesti yrityksiä. Suuret energiaintensiiviset teollisuusyritykset saavat veronpalautuksen, mutta pienet eivät. Lisäksi veronpalautus kohdistuu myös fossiilisten polttoaineiden käyttöön, joista pyritään pois.

Poistamalla siirtymäkauden kuluessa tämä niin sanottu energiaveroleikkuri meillä olisi mahdollista alentaa teollisuuden sähköveroa EU:n sallimaan minimitasoon. Tämä uudistus olisi myös investointikannuste, sillä Ruotsissa sähkövero on tällä tasolla.

Rahoitusmarkkinoilla on aivan keskeinen rooli siinä, mihin yksityiset investoinnit suuntautuvat. Yksityistä pääomaa on ohjattava kohti kestävän tuotannon investointikohteita. Tällainen investointien luokittelutyö on parhaillaan käynnissä eurooppalaisella tasolla komission viime vuonna esittämiin toimenpide-ehdotuksiin pohjautuen.

Finanssikriisin jälkeen pankeilta on vaadittu enemmän omia varoja rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi. Suurempiriskisinä pidettyjen yrityslainojen pääomavaatimukset ovat esimerkiksi korkeammat kuin vähäriskisinä pidettyjen asuntolainojen.

Pääomavaatimusten kautta vihreiden investointien edistäminen ei ole välttämättä ongelmatonta. Mielestäni on kuitenkin tarpeen keskustella siitä, voidaanko tätä sääntelyä uudistaa vaarantamatta rahoitusjärjestelmän vakautta vihreiden investointien edistämiseksi ja mikä olisi tällaisen muutoksen vaikuttavuus.

On selvää, että tarvitsemme merkittäviä muutoksia myös rahoitusmarkkinoiden toimintaan, jos haluamme torjua ilmastonmuutosta. Komission esitykset vievät tähän suuntaan.

elinkeinoministeri (kesk.)