Avohakkuut eduskunnan arvioitaviksi
Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla on tulossa eduskunnan käsittelyn. Kansanedustajana on siis syytä perehtyä, mitä kansa aiheesta ajattelee.
Jo muutaman aiheeseen liittyvän mielipidekirjoituksen lukemisen jälkeen tajuaa, ettei edes metsän kasvattamisesta ole olemassa yksioikoisen selkeää yhtä näkemystä.
Ei tosin ole lasten kasvattamisestakaan, mutta erehdyin luulemaan puita vähän helpommiksi käsitellä.
Suositukset ja määräykset siitä, miten metsiä saa tai pitää täällä hoitaa, ovat muuttuneet sadan vuoden perspektiivissä melkoisen paljon. Vaikkakin sata vuotta on metsän näkökulmasta lyhyt aika.
Kehitystä on ajanut monta tekijää, ja muutokset vientiteollisuuden puunkysynnässä ovat ehkä olleet merkittävimpiä. Metsätaloustuotteiden vientikauppaa tervanpolttoineen on täällä tehty ainakin 500 vuotta. Se onkin ihan hyvä aikaperspektiivi alkajaisiksi.
Akateemisilla loppututkinnoilla varustetuilla alan ammattilaisilla ei näytä heilläkään olevan yksimielisyyttä edes siitä, miksi Suomen puusto on 1960-luvulta alkaen kasvanut. Tai onko avohakkuu luonnon kannalta hyvä vai huono asia – vai riippuuko se tilanteesta. Vaikutukset ilmastonmuutokseenkin tuntuvat vaihtelevan aikaperspektiivin mukaan.
Se kuitenkin selviää, että nykyinen pitkälle koneellistettu metsätalous on paljolti rakennettu avohakkuiden varaan. Varsin raju olisi käänne, jos aukot valtion mailla noin vain kiellettäisiin.
On sinällään hieno asia, että luonto ja metsien hoito on kiinnostanut yli 50 000:ta suomalaista niin paljon, että he ovat halunneet allekirjoittaa kansalaisaloitteen.
Ilman muuta uskon, että kansalaisaloite henkii aivan aitoa kiinnostusta metsäluonnon hyvinvointia ja lajiensuojelua kohtaan eikä esimerkiksi jotain salaliittoa metsäelinkeinon lopettamiseksi.
On myös hyvä, että kansalaiset esittävät aktiivisesti toiveita Metsähallituksen suuntaan. Luonnon hyvinvointi on meille valtava resurssi ja viime kädessä elämän edellytys.
Metsiin liittyy paljon asenteita, uskomuksia ja arvoja. Hyvä on, että meillä on erilaisia tavoitteita metsien suhteen. Ehkä juuri siten pystymme pitämään yllä mahdollisimman paljon monimuotoisuutta.
Yksinkertaistukset voivat palvella toki keskustelunavauksina. Käytännön elämässä, saati luonnossa, ne yleensä eivät kuitenkaan toimi.
Luonnon monimuotoisuutta tavoitellessa parhaiten taidetaan onnistua mallilla, jossa metsätaloudellekin sallitaan monimuotoisuus. Hyvässä metsätaloudessa avohakkuut ja jatkuva kasvatus tulisi sallia molemmat kuten nykyäänkin.
Metsätaloudessa iso pyörä myös pyörii hitaasti. Siihen kun liittyy paljon muutakin kuin pelkkä metsä; teknologia, tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot nyt ainakin aluksi.
Suomalainen insinööri on tykännyt rakentaa koneita ja kehitellä uusia menetelmiä. Nykyään niitä myydään ympäri maailmaa.
Metsäteollisuus- ja bioenergialaitokset ovat pitkän linjan investointeja. Siinä 500 vuoden perspektiivissä taloutemme puujalka on edelleen hyvinvointimme edellytys.
Yleisesti ottaen jokaisen missä tahansa vaikuttamistehtävässä toimivan kannattaisi omistaa metsää, sillä se antaa elämään sopivaa aikaperspektiiviä. Metsätaloudessa aikajänne on vähintään 80 vuotta eteenpäin.
Se, mitä teen metsälleni tänään, vaikuttaa siihen, mitä lastenlapseni tai heidän lapsensa aikanaan korjaavat, jos korjaavat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

