Heinän tilalle kirkkoväkeä

Olen tehnyt 65 vuotta raskaitakin töitä ladossa. Isäkin vielä 91-vuotiaana kiipesi kattoa korjaamaan, teräsvaari kun oli, yhtä luja kuin lato. Vuonna 1977, kun tie levennettiin, isä ei suostunut korvaukseen, vaan joka hirsilato purettiin ja koottiin pihapiiriin.

Kaksi vuotta sitten myin ladon veljeni tyttären perheelle, ja nytpä siellä on elämää: viime kesänä rippijuhlat ja hirsikirkko. Latoon on tehty alttari risteineen ja Suomen lippuineen. Viikko sitten oli ristiäiset, kirkkoseurat ja toistasataa veisaajaa. Ei edes Turun kirkossa laulu kuulu niin hyvin ja lujaa. Kyllä siellä tuli tippa silmiin, ei olisi isälläni ollut edes aavistusta, että hänen rakentamassaan ladossa on nyt täyttä elämää.