Polttoainevero eriarvoistaa

Autoilijoiden verotuksella nostetaan varsinkin maakuntien ihmisten verokustannusta monin tavoin kohtuuttomasti. Polttoaineesta maksettava vero on vain yksi, mutta merkittävä. Bensan energiavero on 0,7596 euroa/litra. Ostettaessa joutuu maksamaan vielä ALV:n, mikä on noin 19,4 prosenttia pumppuhinnasta (alv 24 %). Jos hinta on 2,30 e/litra, silloin veroa menee yhteensä 1,21 e/litra. Vastaavasti dieselin vero on 0,5948 e/litra. Kun ostohinta on 2,40 e/litra alv nostaa veron 1,06 euroon/litra. Polttoaineesta maksettava vero ajettaessa 10 000 km on siten bensa-autolla (7 litraa/100 km) 840 euroa ja dieselillä (6 litraa/100 km) 636 euroa. Pumppuhinnan noustessa 10 senttiä, valtio saa lisää verotuloja noin kaksi senttiä.

Bensa- ja dieselautoilijat joutuvat maksamaan vuosittain perusveroa päästötaulukon mukaan keskimäärin noin 200 euroa. Dieselautoilija maksaa auton painon perusteella vielä käyttövoimaveroa 5,5 senttiä/päivä/alkavaa sataa kiloa. Se tekee vuodessa noin 400–600 euroa.

Kaikissa huolto- ja varaosakustannuksissa on arvonlisäveroa noin 20 prosenttia. Uusien autojen hintaan lisätään myös autovero hiilidioksidipäästöjen perusteella.

Maaseudulla auto on välttämätön moniin tarkoituksiin. Monissa perheissä yksi auto ei riitä. Autoilun verotuksella eriarvoistetaan ihmiset asuinpaikan perusteella. Miksi alueiden kansanedustajat eivät korjaa asiaa? Kaikki syyt ovat tekosyitä.

Kaupungissa asuminen ei ole yleensä maaseutua kalliimpaa paitsi sinne vuokralle muuttaville, joten sillä ei voi perustella veroepäkohtaa. Kalliit asunnot johtuvat paljolti kaupungin tonttipolitiikasta. Asunnon ostaville sijoituksen arvo monesti jopa nousee, jolloin menoksi jää lähinnä vain hoitovastike.

Autoilu olisi melko halpaa ilman korkeita veroja. Liikkumisen rajoittaminen ainakaan kotimaassa ei ole hyväksyttävä päämäärä.