Voisiko Ukraina todella liittyä EU:hun jo vuoden 2027 alussa? – Tutkija sanoo, että ratkaisu olisi ennenkuulumaton

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen ei usko, että Ukraina pystyisi vuodessa aikaansaamaan EU:hun liittymiseksi vaadittavia uudistuksia. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta pitää epärealistisena aikataulua, jossa Ukrainan EU-jäsenyyttä tavoiteltaisiin tammikuulle 2027.

Mediatietojen mukaan tuoreimmassa versiossa rauhansuunnitelmasta Ukraina voisi liittyä EU:hun jo vuoden 2027 alussa. Näin kertoivat viime viikolla lähteidensä perusteella muun muassa Financial Times ja uutistoimisto AFP. Financial Timesin mukaan päivämäärä 1. tammikuuta 2027 Ukrainan EU-jäsenyyden alkamiselle mainitaan rauhansuunnitelman tuoreimmassa luonnoksessa.

Jäsenyyden toteutuessa Ukrainasta tulisi pinta-alaltaan EU:n suurin Manner-Euroopan maa. Muun muassa maatalous- ja koheesiopolitiikassa Ukrainan jäsenyys pitäisi Miettisen mukaan ehkä toteuttaa pitkällä siirtymäajalla, jotta laajentuminen ei täysin mullistaisi esimerkiksi EU:n budjettia.

Miettinen ei kuitenkaan usko, että Ukraina pystyisi vuodessa aikaansaamaan EU:hun liittymiseksi vaadittavia uudistuksia.

”Tämä kuulostaa äkkiseltään hyvinkin nopealta aikataululta. Jonkinlainen muu lähentyminen on totta kai mahdollista, mutta itse en usko, että Ukrainan kaltainen maa pystyisi vuoden sisään ratkaisemaan esimerkiksi kaikkia oikeusvaltiokehitykseen liittyviä kysymyksiä”, Miettinen kommentoi STT:lle.

Miettisen mukaan Ukrainan EU-jäsenyysprosessi riippuu paljon siitä, saadaanko maahan pysyvä rauha vai ajaudutaanko Ukrainassa jonkinlaiseen niin kutsuttuun jäätyneeseen konfliktiin.

”Tämän tyyppinen sotaa käyvä maa ei pystyisi mitenkään tulemaan EU:n jäseneksi.”

EU-rakenteiden näkökulmasta Ukrainan jäsenyyteen liittyy paljon haasteita. Suurimpana kompastuskivenä Miettinen pitää jäsenyysprosessin osana edellytettäviä valtion EU-reformeja.

Kaikkien EU:n jäsenyyttä hakevien maiden on täytettävä samat tiukat vaatimukset. Jäsenyysprosessi koostuu 35 osakokonaisuudesta, joiden toteuttaminen ja loppuunsaattaminen ovat ehtoja sille, että ehdokasmaan jäsenyys voidaan virallistaa.

EU on laajentunut kaikkiaan seitsemän kertaa perustamisensa jälkeen, kun mukaan lasketaan myös EU:n edeltäjän Euroopan talousyhteisön (ETY) aikaiset laajentumiset.

Miettisen mukaan lähimmät verrokkimaat Ukrainan jäsenyysprosessille löytyvät vuoden 2004 itälaajentumisesta. Tuolloin EU:hun liittyivät muun muassa Puola, Tshekki, Unkari ja Baltian maat.

Yhtäläisyyksiä Ukrainan tilanteeseen löytyy myös EU:n Länsi-Balkanin kumppaneita varten laaditusta erillisestä laajentumisprosessista.

”Näitä yhdistävät valtion rakenteisiin ja oikeusvaltioon liittyvät suuret haasteet, joita itälaajentumisen tai Balkanin maiden tapauksissa on ratkottu vuosia, jopa vuosikymmeniä. Nopea prosessi Ukrainan kohdalla olisi täysin ennenkuulumaton”, Miettinen sanoo.

Suomesta tuli vuonna 1995 modernin EU:n nopeimmin jäsenmaaksi tullut maa, Miettinen kertoo. Suomen jäsenyysprosessi kesti vajaat kolme vuotta.

”Siitä voi hakea jonkinlaista vertailukohtaa. Tietysti Suomi oli rakenteellisesti ja oikeusvaltiokehitykseltään hyvin lähellä muita [EU:n] maita.”

Miettisen mukaan nyt on ennen kaikkea haluttu antaa signaali Ukrainan EU:n jäsenyysneuvottelujen vauhdittamisesta.

”Uskon, että yhteisymmärrystä pyritään muodostamaan sen suhteen, että mikään valtio ei lähtisi sulkemaan tätä tietä Ukrainalta. Neuvottelut käydään ja uudistukset tehdään, mutta kukaan ei ikään kuin tahallisesti sitä [Ukrainan EU-jäsenyyttä] viivyttelisi.”

Ukrainaa voidaan Miettisen mukaan pyrkiä sitomaan EU-rakenteisiin jo ennen unionin varsinaista jäsenyyttä. Ukrainalaisille tuotteille on jo sodan aikana annettu tuontivapauksia ja Ukrainan energia-infrastruktuuria on pyritty sitomaan EU:hun. EU-maat kantanevat myös isohkoa vastuuta Ukrainan jälleenrakentamisesta.

”Ehkä tämä on se toinen reitti, että ilman täysjäsenyyttäkin yhteistyötä pystytään tekemään erilaisten rakenteiden kautta.”