Suomi on kuin Norja – Nato-maa, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa

Norjalla ja Suomella on paljon yhteistä, joskus tulevaisuudessa maita yhdistänee myös Nato-jäsenyys. Kuva: Jukka Pasonen

Kun Suomi lopulta vuosien valmistautumisen jälkeen päätti hakeutua Naton jäseneksi, turvallisuuspoliittinen asemamme muuttui. Aikaisemmin olimme puolueeton ja liittoutumaton maa, kuten vaikkapa Sveitsi tai Itävalta. Helsingissä saattoivat kilpailevien suurvaltojen johtajat kohdata kuin Genevessä konsanaan.

Nyt Suomi on kuin Norja: sekin on Pohjoismaihin kuuluva Nato-maa, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Norjan ja Venäjän välinen raja sijaitsee vieläpä strategisesti tärkeällä Kuolan niemimaalla, jossa on muun muassa Venäjän ydinsukellusveneitä ja laivaston tukikohtia.

Julkisessa keskustelussa ei aina muisteta sitä, että Norja on ollut Naton jäsen alusta asti, vuodesta 1949. Silti se on onnistunut järjestämään suhteensa Neuvostoliittoon/Venäjään järkevällä tavalla.

Olen varma, että Suomi kykenee samaan. Nato-jäsenyytemme ei ole Venäjälle ylitsepääsemätön ongelma, ellemme itse tee siitä ongelmaa lietsomalla lisää vastakkaisasettelua ja kylvämällä vihaa.

Norja on monella tavalla Suomen kaltainen maa: maat ovat samankokoisia, niissä on suunnilleen yhtä paljon asukkaita ja asutus on hajautunut ympäri maata. Myös pohjoismainen mentaliteetti ja hyvinvointivaltioajattelu yhdistävät. Ulkoilma- ja retkeilykansojakin olemme molemmat.

Suomella on erilainen historia kuin Baltian mailla ja Puolalla, jotka joutuivat toisen maailmansodan jälkeen osaksi kommunistista järjestelmää. Ymmärrän niiden maiden näkökulmaa, mutta samalla pitää ymmärtää Suomen näkökulmaa: kannattaako meidän polttaa kaikkia siltoja Venäjän suuntaan?

Venäjä-suhteemme on muuttunut, eikä EU:n pakotepolitiikasta ole enää mahdollista perääntyä, kun sille tielle on lähdetty. Eipä toisaalta hyökkäyssotaa olisi voinut katsella tumput suorina. Hyviä vaihtoehtoja reagoimiseen ei ollut.

Neuvostoliitosta ja Venäjältä hankittiin Eurooppaan maakaasua, öljyä ja raaka-aineita vuosikymmenien ajan, kunnes tämän vuoden alussa suhteet katkesivat. Nykyistä tilannetta voi verrata idänkaupan romahdukseen 1990-luvun alussa.

Mutta kuten Britannian pääministeri Winston Churchill aikoinaan totesi, ”koskaan ei pidä antaa hyvän kriisin mennä hukkaan”. Tämäkin tilanne voidaan kääntää lopulta voitoksi, esimerkiksi lisäämällä omaa uusiutuvaa energiantuotantoa.

Minua on häirinnyt Venäjän hyökkäyksen alkamisesta asti se, että jotkin tahot haluavat kovasti tuoda sotaa Suomen maaperälle. Sanotaan, että Venäjä on Suomen vihollinen, mutta millä perusteella?

Tietääkseni Venäjä ei ole uhannut Suomea sotilaallisesti tai muutenkaan. Venäjä tulee olemaan Suomen naapurissa sodan jälkeenkin, eikä se siitä mihinkään häviä.

Kirjoittaja on Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja.