Jo riittävät EU-konsulttien luonnottomat visiot

Kuva: Jarkko Sirkiä

Mielipide|Politiikka

13.5.202410:07

Kolumni

Riikka Purra

EU-päätöksenteko koetaan Suomessa etäiseksi eikä EU:n viestittämä visio eurooppalaisesta identiteetistä ole monille suomalaisille luontainen. Tämä on selvästi näkynyt alhaisessa äänestysprosentissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

EU:n markkinoima eurooppalaisuus tarkoittaa lähinnä avoimia rajoja, punavihreiltä kopioitua identiteettipolitiikkaa ja nationalismilla pelottelua. Tämä on valitettavaa, sillä eurooppalaisuutta voi lähestyä myös paljon positiivisemmasta näkökulmasta, kuten korostamalla Euroopan rikasta kulttuuriperintöä ja sivistystä, joka on suomalaisenkin kulttuurin perusta. Eurooppa ei syntynyt vasta EU:n myötä eikä Euroopan historia ole pelkkää kauhutarinaa ennen Brysselin virkamiesarmeijan syntyä.

Parlamentin työtä ovat viime vuosikymmenet dominoineet federalistiset ryhmät. Tämä on johtanut vaihtoehdottomaan politiikkaan, jossa ei ole otettu huomioon kriittisiä näkemyksiä. Perussuomalaiset on valmis muuttamaan Euroopan suuntaa yhteistyössä isänmaallisten länsimaista sivilisaatiota puolustavien puolueiden kanssa. Mikäli perussuomalaisten ECR-ryhmän puolueet saavuttavat kesäkuun EU-parlamenttivaaleissa vahvan tuloksen, on ensimmäistä kertaa historiassa mahdollista, että parlamentissa haetaan pysyvää enemmistöä ainakin tietyissä asiakysymyksissä keskusta-oikeisto-pohjalta.

Suomi ei paini yksin talousongelmiensa kanssa, vaan EU kokonaisuudessaan on jäänyt pahasti USA:ta ja Kiinaa jälkeen. Heikkous näkyy etenkin teknologiasektorilla, sillä maailman arvokkaimmat teknologiayritykset ovat lähes kaikki amerikkalaisia. Monet ovat Brysselin suunnalla ja velkaantuneimmissa maissa esittäneet uusia yhteisinstrumentteja ratkaisuna kilpailukykyongelmaan. Yhteisvelkapaketeilla tosiasiassa vain edistettäisiin EU-liittovaltiokehitystä ja palkittaisiin ne maat, jotka eivät halua tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia kansallisella tasolla. Pahin mahdollinen strategia Suomelta olisi nyt antautua etukäteen ja hyväksyä EU:n muuttuminen tulonsiirtounioniksi.

Suomen EU:hun liittymisestä on pian jo 30 vuotta. On korkea aika karistaa viimeisetkin mallioppilaan rippeet pois. Suomi on ollut tiedeperusteisen metsänhoidon kärkimaita jo yli vuosisadan emmekä tarvitse Brysselin ohjeita siihen, miten tässä maassa harjoitetaan kestävää biotaloutta. Maataloutta taas on EU:ssa tarkasteltava yhä enemmän keskeisenä huoltovarmuuskysymyksenä eikä maataloustuottajia saa syyllistää päästöistä. EU:n vihreän diilin suhteen tarvitaan seuraavalla kaudella säätelytauko. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, johon tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Hiilivuodon kiihdyttäminen Kiinan kaltaisin maihin EU:n ilmastopolitiikalla on valtava karhunpalvelus Euroopan elinkeinoelämälle, työntekijöille ja ilmastolle.

Kolumnin kirjoittaja on valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja.