Suot ovat Suomen voimavara
Suota Suomessa on 9,08 miljoonaa hehtaaria, 29 prosenttia maapinta- alasta. Ojittamatonta ja suojeltua suota on yhteensä noin neljä miljoonaa hehtaaria.
Osalla suosta ei varmaankaan ole kannattavaa harjoittaa metsätaloutta, mutta pääosaltaan suometsillä on tärkeä osa Suomen metsätaloudessa. Merkitys korostuu, jos kesät muuttuvat aikaisempaa kuivemmiksi.
Hyvin kasvavan suometsän hiilitase voi olla positiivinen. Hyvää kasvukuntoa voidaan ylläpitää tarvittavalla tuhkalannoituksella ja säätämällä veden tasoa optimaaliseen korkeuteen puiden kasvutarpeen, ravinnepäästöjen ja kiintoaineiden huuhtoutumisen kannalta.
Viljelykäytössä olevien soiden osuus soiden kokonaispinta-alasta on noin kolme prosenttia, 250 000 hehtaaria. Se on 12 prosenttia peltojen pinta-alasta. Ilmastotavoitteiden takia on esitetty, että suopeltojen viljely tulisi lopettaa.
Viime kesä 2021 osoitti, että turvepelloilla voi olla pinta- alaansa suurempi merkitys ruuan tuotannossa. Kuivuutta paremmin kestävät turvepellot antoivat hyvän sadon, vaikka satovuosi oli muuten heikko.
Pitäisi kehittää viljelymenetelmiä, joilla voidaan parantaa turvepeltojen hiilitasetta. Tavoitteeseen voidaan päästä tehokkaalla kasvua suosivalla viljelytavalla, lajikevalinnalla ja pellon veden pinnan säätelyllä.
Ilmastotavoitteissa ilmenee usein mittakaava- ja vaikutusharhoja. Energiaturpeen ottoala oli aiemmin 0,7–0,8 prosenttia suoalasta. Häviävän pieni osa turpeesta käytetään kuivike- ja kasvuturpeena. Niiden käyttö on myös esitetty kiellettäväksi, vaikka molempien käytöllä on myös myönteisiä ympäristövaikutuksia. Kuiviketurpeella voidaan sitoa ravinteita ja ohjata turve ja ravinteet uudelleen kiertoon kasvien käyttöön.
Kasvuturpeet ovat biologisia, terveitä kasvualustoja monille puutarhakasveille. Kasvuturpeet voidaan melko vaivattomasti kierrättää. Kookoskuitua käytetään kasvualustana, mutta mikä on sen hiilijalanjälki?
Ilmastopolitiikka on myös kauppapolitiikkaa. Kokonaisuutta olisi punnittava turpeen ja soiden käytössä ja turvattava, ettei suomalaista tuotantoa ajeta perusteetta pois markkinoilta ilmastopolitiikkaan vedoten.
Matti Piispa
Mikkeli
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

