Pahin klikkiotsikointi on onneksi ohi – selkeä otsikko on ennen kaikkea lukijan kunnioittamista

Media on perustellut klikkiotsikoita mielenkiinnon herättämisellä. Uutista ei haluta kertoa lukijalle ennen kuin hän on avannut jutun. Kuva: Juho Leskinen

Mielipide|Yhteiskunta

5.4.202311:52

Kolumni

Tuure Kiviranta

Aioin tässä kolumnissa paheksua verkkouutisten huonoa otsikointia, mutta jouduin hieman pehmentämään mielipidettäni. Selasin kolumnia varten muutaman isohkon sanomalehden sekä Yleisradion verkkosivuja. Pahimman luokan klikkiotsikoita löytyi useimmalta niistä joinakin päivinä enää melko vähän. Huonoina päivinä enemmän.

Klikkiotsikointi tarttui 2010-luvulla iltapäivälehdistä muidenkin lehtien verkkosivuille. Klikkiotsikossa ei kerrota, mikä on uutinen, vaan otsikosta on tehty hämärä arvoitus. Arvoitusjutun luettua olo on huijattu, kun otsikko ei vastannut jutun sisältöä.

Noin viisi vuotta sitten lopetin Helsingin Sanomien verkkojuttujen avaamisen klikkiotsikoinnin takia. Nyt olen ilokseni huomannut, että HS on vähentänyt lukijaa harhaanjohtavien otsikoiden käyttöä, ja juttuja tekee jälleen mieli lukea.

Iltapäivälehdissä klikkiotsikointi on edelleen synkästi voimissaan. Myös muu media niihin ajoittain sortuu. ”Suhteellisen yhtenäinen, mutta uudelle avoin – erästä suomalaista ilmiötä voidaan kuvailla esimerkiksi kyseisillä sanoilla”, otsikoi edustamani lehti helmikuussa. Vastaus tähän mysteeriin oli suomalainen ruokakulttuuri. Olisihan se nyt pitänyt arvata.

Yle ja MTV3 yrittävät toisinaan TV:n uutislähetyksissään houkutella ihmisiä internettiin pettymään näyttämällä verkkosivujensa klikkiotsikoita.

Rasittavimpia sanoja, mitä klikkiotsikoissa vilisee ovat: tämä, nämä, näin, eräs, tällainen, tiesitkö. Jos joku edellä mainituista sanoista on otsikossa, niin siitä yleensä tietää, ettei jutussa ole painavaa uutista. Oikea uutinen kerrottaisiin selkeästi jo otsikossa.

Media on perustellut klikkiotsikoita mielenkiinnon herättämisellä. Uutista ei haluta kertoa lukijalle ennen kuin hän on avannut jutun. Väitän kuitenkin, että pienellä mielikuvituksen käytöllä otsikosta olisi yleensä mahdollista saada yhtä aikaa selkeä ja suora mutta silti kiinnostava.

Toinen syy, miksi arvoitusotsikoita tehdään, on että niitä ihmiset klikkaavat ja lukevat. Eli vaikea klikkiotsikoita on vastustaa, jos lukijat niitä haluavat. Saattaa kuitenkin olla, että monen lehden lukijakunnassa klikkiotsikoiden huijaus on sisäistetty ja sen ansiosta otsikointia on villeimpiin vuosiin verrattuna palautettu nyt älyllisempään suuntaan.

Pahimmillaan huono otsikointi johtaa väärinkäsitysten leviämiseen yhteiskunnassa. Kun ihmiset lukevat vain sekavat provosoivat otsikot, eivätkä asiaa selventävää juttua, jää mieleen elämään pelkkä kärjistetty otsikko, joka ei ole koko totuus tai pahimmillaan lähelläkään totuutta. Media voi silloin kysyä itseltään onko se täyttänyt velvollisuutensa tiedonvälittäjänä.

Suomalainen media, jatkakaa hyvin alkanutta irrottautumista klikkiotsikoista. Selkeä otsikointi on paras laadunmerkki. Jutun sisältöä vastaava otsikko on ennen kaikkea lukijan kunnioittamista.

Lehtien maksavien tilaajien kunnioittamista on, että valtaosa jutuista olisi verkossakin vain tilaajien luettavissa eli niin sanotun maksumuurin takana.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.