Vappusima puhuttaa

Vappupuheet kovenevat opposition puolelta sitä mukaa, kun valtion meiningissä vähänkään tuntuu löytyvän kovempaa maata jalan alle.

Talouden nousun merkit ovat säikäyttäneet demari­johtaja Antti Rinteen huomaamaan, että nehän pirulaiset ovat saaneet aikaan jotakin. Siihen kyytiin olisi hyvä hypätä nyt, ja sopivan vastamäen hiljentäessä vauhtia ennen seuraavia eduskuntavaaleja hypätään pois kyydistä, kuten edellisissäkin vaaleissa.

Tuskin demareiden edesmenneet kannattajat tälläkään manaamisella kummittelemaan nousevat.

Li Anderssonin ehdotus taas kotiin maksettujen etuuksien laajentamisesta koskemaan myös työssäkäyviä on yhtä pelottava laadussaan.

Opposition vastuuton käyttäytyminen velkarahan lypsämiseen laajenevien etuisuuksien muodossa tuntuu jo leipäännyttävältä. Vähiten he uskovat siihen itsekään. Vastuuttoman median nostattama kunnallisvaalimenestys sulaa nopeasti kunnanvaltuustojen karuun, köyhään arkeen.

Mutta missä piileskelivät vappuna vihreät? Oliko ilma liian kylmä ilmastomuutokseen verraten? Onko puolueen johto nauttimassa ja sulattelemassa kunnallisvaalivoittoa jossakin piilopirtillä? Suunnittelevatko salaa oikein kunnollista suurempaa hyökkäystä ensi eduskuntavaaleja ajatellen menestyksen huumassa?

Huolimatta ihan normaalista kevätsäästä vapun aikana, tuskin saamme jatkossakaan oppositiolta mitään järkeviä aikaansaannoksia näkösälle. Turhaa kuvittelua lienee se, että ne tekisivät palkkansa eteen jotakin hyödyllistä.

Työtaakkansa alle musertuville vastuunottajille ei apuja sieltä suunnalta tunnu löytyvän, oli tilanne kuinka hankala hyvänsä.