Valkohäntäpeurojen kasvava kanta kuriin

Valkohäntäpeura on yksi maamme haitallisimmista vieraslajeista. Vuonna 2018 ilmoitettiin yhteensä 6 181 peurakolaria. Vahingot metsissä ja viljelyksillä ovat moninkertaistuneet. Peura levittää punkkeja ja borrelioosia.

Valkohäntäpeurakannan hallinta on epäonnistunut täysin. Vastuuministerit, riistahallinto ja metsästysseurat eivät ottaneet varoituksista huolimatta huomioon asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, että kanta tulee kasvamaan hallitsemattomasti, jollei kehityskulkua katkaista jämerin toimenpitein.

Jokin vuosi takaperin kannan koon arvioitiin olleen 42 000 peuraa, sitten sen todettiin kohonneen 70 000 peuraan. Nyt arvellaan, että kanta on jo lähes 100 000 peuraa. Riistahallinnon ehdottamat toimenpiteet kannan kuriin saattamiseksi ovat riittämättömiä.

Valkohäntäpeurakannan hallinnassa pitäminen edellyttää uusien säätelykeinojen käyttöönottamista. Säätelyn järjestämisen kannalta pyyntilupajärjestelmää ei enää voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Esitys ministeriöön metsästyslain muuttamisesta valkohäntäpeuran metsästyksen osalta on tehty vuonna 2016 ja se nostettiin uudelleen esiin syksyllä 2017, kun ministeriön ylin johto vaihtui. Asia ei ole edennyt.

Valkohäntäpeuran metsästyksen vapauttaminen pyyntiluvasta antaa mahdollisuuden aikaisempaa joustavampaan metsästykseen, jossa maanomistaja ja metsästysoikeuden haltija voivat riistatilanteen mukaan itse päättää metsästettävien valkohäntäpeurojen määrästä. Tämä mahdollistaa myös valkohäntäpeurojen aiheuttamien vahinkojen joustavamman ennaltaehkäisyn.

Esityksen myötä maanomistajien päätäntävalta kasvaa ja mahdollisuudet valkohäntäpeurasta tai metsästysoikeuden vuokraamisesta saataviin tuloihin paranevat. Samalla metsästäjien yhdenvertaisuus paranee ja metsästysmahdollisuudet jakaantuvat tasapuolisemmin.

Yhä useammalla metsästäjällä on mahdollisuus päästä peurajahtiin. Metsästysseurat voivat edelleen jatkaa jahtiin soveltuvien alueiden vuokraamista.