Juhla-asu kantaa perinteitä
Kansallispukumalleja on maassamme nelisensataa, siitä noin puolet suomenkielisen alueen ja toinen puoli ruotsinkielisen alueen pukuja. Ensimmäiset pukumallit koottiin 1800-luvun lopulla. Mallit perustuvat tavallisen kansan 1700- ja 1800-luvuilla käyttämiin juhla-asuihin.
Malleja ovat koonneet Suomen kansallismuseon ja museoviraston tutkijat ja virkamiehet. Suomen kansallispukuneuvosto vastasi kokoamisesta vuodesta 1979 viime vuoteen. Sen lopetettua toimintansa tehtävää hoitaa Suomen kansallispukukeskus. Pukutarkistuksia tilaavat esimerkiksi kotiseutuyhdistykset.
”Meillä on kansallispukujen perusnäyttely ja lisäksi esittelemme vaihtuvissa näyttelyissä erilaisia pukeutumiseen liittyviä teemoja”, kertoo kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomen kansallispukukeskuksesta.
Jyväskylässä sijaitseva keskus palvelee maanlaajuisesti, ja pukuihin liittyviä yhteydenottoja tulee paljon. Taina Kangas sanoo, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kansallispukurintamalla on nykyisin hyvinkin vilkasta. Monet ompelevat tai teettävät puvun käsityönä alkaen kankaan kudonnasta saumojen ompelemiseen.
”Näyttää siltä, että nykyisin pukuja tehdään mahdollisimman paljon käsin vanhojen esikuvien mukaan.”
Kansallispukuun pukeutuminen on kokonaisvaltaista asusteita myöten. Naisen pukuun kengiksi sopivat yksinkertaiset, mustat, pintanahkaiset avokkaat. Myös alushameiden ja sukkien on oltava oikeaa tyyliä ja materiaalia. Koruina käytetään vain pukuun kuuluvia koruja.
”Uudemmissa puvuissa voi olla useampi esiliina- tai liivivaihtoehto. Sillä voi saada vaihtelua ja omannäköisemmän asun”, Kangas huomauttaa.
”Puku valitaan usein sen mukaan, mistä päin suku on kotoisin, mutta esimerkiksi Karjalan puvut ovat yleisesti ottaen suosittuja.”
Kansallispukukeskus sijaitsee Suomen käsityön museon yhteydessä. Keskus palvelee suomenkielisen alueen kansan- ja kansallispukuasioissa. Siellä järjestetään näyttelyiden lisäksi työnäytöksiä ja muita tapahtumia. Ruotsinkielisten alueiden pukutietoa voi kysellä Föreningen Bragesta Helsingistä.
www.kansallispukukeskus.fi, www.brage.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
