Sitkeyttä tarvitaan, kunnes Venäjälle tulee uusi valtiollinen johto
Turvapaikanhakijoiden käyttäminen aseena on vastenmielinen ilmiö, europarlamentaarikko Eero Heinäluoma kirjoittaa.
Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman mielestä johdonmukaisuus kumppanisuhteissamme saattaisi osaltaan vähentää Venäjän halua koetella Suomen päättäjien ja kansan sitkeyttä. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGESVenäjä on aloittanut pakolaisten kuljettamisen Suomen itärajalle. Selkeänä tarkoituksena on tehdä kiusaa Suomelle ja käyttää turvapaikkaa hakevia poliittisena aseena Suomea vastaan.
Voi olla, että kyseessä on myös kannanotto Suomen Nato-jäsenyyteen ja Yhdysvaltain kanssa neuvoteltuun puolustusyhteistyösopimukseen, kuten presidentti Niinistö tällä viikolla arvioi.
Turvapaikanhakijoiden käyttäminen aseena on vastenmielinen ilmiö. Itärajamme tapahtumat vastaavat tapahtumia vuonna 2021 Puolan ja Valko-Venäjän tai vuonna 2020 Turkin ja Kreikan rajalla. Yksinvaltaisesti hallituilla mailla on mahdollisuus tehdä haittaa ja kiusaa naapureilleen käyttämällä hyväksi demokraattisten maiden sitoumusta pakolaisten vastaanottamiseen.
YK:n pakolaissopimus solmittiin 1951 toisen maailmansodan kokemusten saattelemana. Silloin ei ajateltu, että löytyisi valtioita, jotka unohtaisivat pakolaisten auttamisen ja sen sijaan käyttäisivät turvaa hakevien ihmisten hädänalaista asemaa hyväkseen aseena rajanaapureita vastaan.
Turvapaikanhakijoiden määrät ovat tähän mennessä olleet pieniä, mutta Suomi ei voi ottaa riskiä ilmiön paisumisesta ja muuttumisesta laajamittaiseksi ihmiskaupaksi. Siksi nopeat toimet esimerkiksi raja-asemien sulkemiseksi ovat tarpeen.
Voiko Venäjä tällaisella kiusanteolla jotenkin vaikuttaa Suomen länsiyhteistyön valintoihin tai sisältöihin? Ei voi. Pikemminkin päinvastoin. Venäjän epäluotettavuus rajanaapurina kääntää katseita yhä enemmän yhteistyöhön muiden valtioiden, myös Yhdysvaltojen, kanssa.
”Muuttaako Venäjä toimintaansa Suomen ja EU-maiden pakotteiden tuloksena?”
Voimmeko tehdä joitain vastatoimia, jotka nostaisivat holtittoman politiikan kustannuksia Venäjälle niin, että maa arvioisi uudelleen toimintaansa?
Tuskinpa yksin. Meidän voimamme on Euroopan unionissa. Loppujen lopuksi kaikki kiteytyy Venäjän valloitussotaan Ukrainassa ja vaatimukseen tämän sotaretken lopettamisesta.
Muuttaako Venäjä toimintaansa Suomen ja EU-maiden pakotteiden tuloksena? Näyttää siltä, ettei tätä tulla näkemään Venäjän nykyjohdon aikana. Siitä ei kuitenkaan ole epäilystä, etteikö Venäjä häviä tätä yhteenottoa.
Jossain vaiheessa Venäjällä tulee uusi valtiollinen johto, joka tekee tilit selväksi vanhaan menneisyyteen ja ryhtyy rakentamaan naapuruussuhteita kokonaan uudelle pohjalle.
Emme tiedä, kauanko tähän menee. Sen kuitenkin tiedämme, että Venäjä voi palata normaaliin kanssakäymiseen ja yhteistyöhön muun maailman kanssa vasta kun uudelleenorientaatio on tehty, hyökkäyssotaan ja sotarikoksiin syyllistyneet saatettu oikeuden eteen ja uusi johto ottanut maan haltuunsa.
Nykyisessä tilanteessa Suomella on elintärkeää jäsenyyteemme Euroopan unionissa ja Natossa.
Olisi eduksi, jos kaikki keskeiset poliittiset voimat sitoutuisivat molempiin jäsenyyksiimme. Johdonmukaisuus kumppanisuhteissamme saattaisi osaltaan vähentää Venäjän halua koetella Suomen päättäjien ja kansan sitkeyttä.
Kolumnin kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








