Uhkiin itärajalla pitää vastata päättäväisesti – suurlähettilään ehdotus linnoitustöistä on harkinnan arvoinen

Rajavartiolaitos rakentaa aitaa itärajalle. Kuva: Jussi Nukari

Rajavartiolaitos tiedotti viikonloppuna, että Suomen kaakkoisrajalle on pyrkinyt viime aikoina tavanomaista suurempi määrä turvapaikanhakijoita. Tulijoiden matkustusasiakirjat eivät ole olleet kunnossa. Pääasiassa kyse on ollut maahantuloon vaadittavan viisumin puuttumisesta. Tulijat ovat kansallisuudeltaan eri Lähi-idän maista.

Asiantuntijat ovat nähneet tilanteessa Venäjän tietoisen hybridivaikuttamisen piirteitä. On selvää, ettei Venäjän rajalta päästetä vahingossa ihmisiä läpi ilman asianmukaisia papereita. Se, että Venäjä on lakannut tarkastamasta tulijoiden asiakirjoja, on viesti Suomelle. Toistaiseksi tulijoiden määrä on ollut suhteellisen pieni. Rajavartiolaitoksen mukaan elokuun jälkeen itärajan yli on pyrkinyt Suomeen 130 turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä viime päivien aikana. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea käsittelemään tulijoiden hakemukset. Tulijavirran rajoittamiseksi Rajavartiolaitos kielsi jo viikonloppuna rajan ylittämisen polkupyörällä. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoi tiistaina, että sisäministeriö valmistelee rajoitustoimia maahantuloon.

Venäjä on aiemmin painostanut naapurimaitaan ohjaamalla siirtolaisia rajan yli. Loppuvuodesta 2015 turvapaikanhakijoita alkoi saapua Venäjältä Suomeen ja Norjaan. Samankaltainen tilanne nähtiin Valko-Venäjän ja Puolan rajalla ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kahdeksan vuotta sitten pohjoisessa nähty pakolaiskriisi hylättyine Ladoineen oli Suomelle hyvä varoitus. Sen jälkeen lainsäädäntöä on muutettu muun muassa siten, että rajanylityspaikkoja voidaan sulkea myös turvapaikanhakijoilta. Se edellyttää, että kyseessä on välineellistetty maahantulo. Periaatteessa valtioneuvosto voi sulkea koko itärajan, jos tilanteen hallinta sitä edellyttää. Rajavartiolaitos rakentaa parhaillaan myös esteaitaa itärajalla. Valmistuessaan vuonna 2026 aita kattaa 200 kilometriä häiriötilanteille alttiimpia alueita pääasiassa kaakkoisrajalla.

Toistaiseksi maahantulijoiden määrä ei aiheuta Suomelle uhkaa. On silti syytä pohtia, tulisiko rajanylityspaikkoja sulkea. Se antaisi selkeän viestin Venäjälle, että Suomi vastaa epäystävällisiin toimenpiteisiin. Venäjän motiiveja on vaikea arvioida. Kyseessä voi olla vastaus Suomen ja Yhdysvaltojen sotilasyhteistyön tiivistämiseen. Toinen vaihtoehto on, että pakolaisvirtaa käytetään ensisijassa propagandatarkoituksiin Venäjän sisäisessä keskustelussa ja kenties Lähi-idän maissa. Mahdollista on myös, että kyse on rikollisjärjestöjen liiketoiminnasta, mitä Venäjän viranomaiset katsovat tietoisesti läpi sormien. Oli syy mikä tahansa, Suomen tulee reagoida siihen päättäväisesti ja johdonmukaisesti.

Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala ehdotti viikko sitten Suomen Kuvalehden kolumnissaan itärajan linnoittamista. Hautala ei puhunut nykyisenkaltaisesta maahantulon estämisestä, vaan täysmittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen varautumisesta. Ehdotuksesta tekee kiinnostavan sen tekijä. Hautala ei ole mikään some-poliitikko, vaan Suomen keskeisin diplomaatti. Hänen näkemyksensä pannaan merkille sekä Yhdysvalloissa, että Venäjällä. Oletettavasti Hautala on keskustellut avauksestaan myös ulkopoliittisen johdon kanssa. Suurlähettilään mukaan linnoitustyöt lähettäisivät viestin Suomen puolustustahdosta ja vahvistaisivat koko Naton itärajan turvallisuutta. Samalla hankkeet tukisivat rakennusalan surkeaa tilannetta.

Hautalan ehdotus on pohtimisen arvoinen. Sota Ukrainassa on jälleen osoittanut linnoitteiden merkityksen sodankäynnissä. Miinakenttiä eivät rajavyöhykkeellä asuvat ihmiset halua naapuriinsa, mutta valmistavat linnoitteetkin nopeuttasivat varautumista, jos tilanne Venäjän ja Naton välillä kiristyisi entisestään.