Elämysmatkailua
Stiina Hovi” Tämmöisellä ilmalla kantsii mennä veneellä ja nauttia suvesta. ”
Vieraana maalla
Joko sä lähdet kauppaan?
– Joo joo kohta. Pari hommaa vielä tän prutkun kanssa.
•••
– Ammuu!
– Kännykkäs ammuu. No nyt se lakkas. Eksä voi vaihtaa tota ääntä?
– Miks? Jotain maalaishenkeä näin mökillä. Olisko sian ääni parempi? Tai lampaan tai hevosen?
– Mistä niitä oikein tulee?
– MTK:n nettisivuilta. Viimeksi joutui kyllä vähän hakemaan, mutta löytyi, kun pistin hakulaatikkoon ”soittoääni”.
– Eiks olis muita ääniä?
– On siellä traktori, moottorisaha ja halonhakkuu.
– Ota halonhakkuu. Ei ainakaan sekoita mihinkään täällä.
– Älä kuule... toissa päivänäkin tein.
– Joo melkein tunnin. Ja hait sinä aikana kahdesti kaljaa.
– Minkäs teet kun ilma on kuuma ja ite nopee. Ei ole sulta vielä kertaakaan klapit loppuneet.
– Miten mahtais olla, ellet ostais niitä naapurilta sahattuna ja kertaalleen halottuna?
– Pitää tukea maaseutuyrittäjyyttä. Eikä täällä oo mitään kaadettavissa, panet heti vastaan, että maisema menee. Menee se kuule umpeen kasvamallakin. Leikkaathan sä nurmikkoakin. Tai siis panet mut leikkaamaan.
– Kato nyt vaan kuka soitti.
– Kalle. Mä soitan takas.
•••
– Ne on tulossa tänne.
– Kääk! Kuinka pian? Sun täytyy lähteä heti kauppaan!
– Ne on vartin päässä. En mä enää ehdi. Ja mulla on parempi idea.
•••
– No terve!
– Terve vaan! Toivottavasti ei häiritä?
– Mitäs tässä lomalla. Voi vähän helpottaakin, kun työleirin johtaja saa juttuseuraa.
– Hei ja tervetuloa! Mitäs te supatatte?
– Puhuttiin vaan että mennään illalla kalaan, miesporukalla meinaan.
– Menkää vaan. Kyllä me saadaan aika kulumaan. Mut sun pitää nyt lähteä kauppaan!
– Niin, sitä mun pitikin kysyä. Ette te viittis? Mulla on yks homma kesken.
– Joo, voidaanhan me. Anteeks kun ei huomattu soittaa aiemmin että olis voitu matkalla. Missä se on?
– Tossa kilometrin päässä.
– Ei me nähty? Sehän oli jo yksityistietäkin.
– Ei kun tuolla.
– Tuolla?
– Jep. Kilometri veneellä tai 20 kilsaa autolla. Tämmöisellä ilmalla kantsii mennä veneellä ja nauttia suvesta. Mä annan hanskat, ettei tule rakkoja käsiin.
– Onhan meillä se perämoottori...
– Se on just se mun homma. Päästään sillä sitten kalaan tuonne kauemmas.
•••
– No siellä menevät. Näkyyhän tuo sujuvan. Meneekö sulla kauan sen moottorin kanssa?
– Irrotan kannen ja pari osaa. Voidaan sitten Kallen kanssa kasata, kun se palaa.
– Mitä? Oliko se jo kunnossa? Miten sä keh-taat?
– Pikku jäynä. Elämysmatkailuahan tuo soutumatka noille on.
•••
– Huh huh! Kuuma tuli mut ihan kivaa! Nyt uimaan. Kaupalla syötiin jäätelöt. Ostettiin teillekin, mutta syötiin itse kun alkoivat sulaa.
– Ei se mitään. Mä nautinkin enemmän tosta kilahtelusta.
– Mutta et sitten liikaa! Ennen kalareissua pitää puhaltaa huuko ja vetää vetoketju kiinni. Ja silloin on miehillä liivit ja meillä rannalla ei.
•••
– Se oli kiva reissu ja kiva pieni kauppa. Tuli lapsuus mieleen. Muitakin ostajia oli vaikka kuinka.
– Joo, näin kesällä on mökkiläisiä. Vakiasukkaita on just sen verran että kauppa sinnittelee talven yli. Me kyllä ostetaan mahdollisimman paljon just lähikaupasta että se säilyis. Siitä on näin mökkiläisellekin hyötyä, että täällä maallakin vielä joku asuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
