Petteri Orpo: Talous ratkaisee hallitusneuvotteluissa – ”Suomen julkinen talous ei ole nyt kestävällä pohjalla”
Epämääräiset lupaukset kasvusta eivät vakauta julkista taloutta, vaan pahimmillaan heikentävät jopa luotonantajien uskoa Suomen kykyyn harjoittaa vakaata taloudenpitoa, kirjoittaa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kolumnissaan.
”Toivotaan parasta” ei ole hyvä politiikan ohjenuora. Hallitusneuvotteluja käydään Helsingissä Säätytalolla. Kuva: Carolina Husu10.5.202306:30
Suomen julkinen talous ei ole nyt kestävällä pohjalla. Velkaantuminen jatkuu ja ikääntyminen heikentää julkisen talouden tilaa pitkälle tulevaisuuteen. Korkojen nousu vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Tilanteeseen täytyy herätä. Julkisia varoja ja liikkumavaraa tarvitaan, jotta tärkeät panostukset hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluihin, turvallisuuteen ja osaamiseen voidaan tehdä.
Julkisen talouden velanhoitomenojen arvioidaan kohoavan nykyisestä reilusta 2 miljardista eurosta 5 miljardiin euroon vuonna 2027 ja 9 miljardiin euroon vuonna 2031. Korkomenot tulevat siis syömään merkittävän osan käytettävissä olevista varoista.
Siksi käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa talouden kuntoon laittaminen on keskeisessä roolissa. Mikäli julkisen talouden sopeutusta lykättäisiin kokonaan tämän vaalikauden yli kaudelle 2028-2031, kasvaisi sopeutustarve jopa 12 miljardiin euroon.
Julkinen velkasuhde nousee ennusteen mukaan nykyisestä reilusta 70 prosentista yli 100 prosenttiin 2030-luvun puoliväliin mennessä, mikäli toimenpiteitä ei tehdä.
Lykkäämällä vaikeita päätöksiä sahaamme siis tulevien sukupolvien oksaa. Mikäli emme toimi nyt, on sopeutusurakka kahta vaikeampi myöhemmin.
VM:n ehdottama 6+3 miljardin euron vahvistaminen suunnilleen tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen kasvun runsaan 70 prosentin tasolle ja lähestulkoon poistaisi pitkän aikavälin kestävyysvajeen.
Julkisen talouden vahvistamista ei voida laskea pelkästään ennustettua nopeamman talous- ja työllisyyskasvun varaan. ”Toivotaan parasta” ei ole hyvä politiikan ohjenuora. Siksi tarvitaan konkreettisia toimia, joiden voi arvioida tukevan kasvua ja työllisyyttä tavoitellulla tavalla.
Epämääräiset lupaukset kasvusta eivät vakauta julkista taloutta, vaan pahimmillaan heikentävät jopa luotonantajien uskoa Suomen kykyyn harjoittaa vakaata taloudenpitoa.
Lähivuosina Suomen talouden ennustetaan kasvavan keskimäärin runsaat 1 prosentin vuosittain. Kasvu on hidasta menneisiin vuosikymmeniin nähden.
Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet nousta ja voittaa vaikeudet. Meillä on paljon sellaista osaamista, jota voi myydä maailmalle ja siten saada tuloja Suomeen.
Meillä on turvallinen yhteiskunta puhtaalla luonnolla ja ruoantuotannolla. Haluamme, että Suomessa syntyy innovaatioita ja että täällä kannattaa yrittää ja tehdä työtä.
Pystymme myymään puhtaan teknologian tuotteita ja luomaan Suomeen runsaasti uutta edullista ja puhdasta energiaa, millä houkuttelemme teollisuutta ja työpaikkoja.
Menestyksemme edellyttää kuitenkin säntillistä taloudenpitoa, jotta Suomi näyttää luotettavalta ja asiansa hoitavalta maalta. Julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle parantaisi kykyämme panostaa menestymisemme kannalta tärkeimpiin asioihin.
Lisäksi se antaisi tuleville sukupolville mahdollisuuden tehdä omat valintansa.
Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
