Vaelluskalat seuraavankin hallituksen ohjelmaan

Vaelluskalojen elinolojen kohentamiseksi vesistöissämme on tehty viime vuosina töitä hartiavoimin. Aihe on herättänyt julkisuudessakin keskustelua, ja nykyinen hallitus nosti vaelluskalat ja virtavedet yhdeksi kärkihankkeistaan.

Kalojen elinolosuhteita rakennetuissa vesistöissä on pyritty parantamaan muun muassa kalojen elinympäristöjä kunnostamalla, poikasia istuttamalla, kalastusta rajoittamalla sekä kalojen ylisiirtolaitteita ja kalateitä rakentamalla. Jokainen vesistö on omanlaisensa ja niinpä keinovalikoimankin on oltava monipuolinen.

Vesivoimayhtiöt ovat vaelluskalatyössä mukana sekä lakisääteisten kalatalous­velvoitteiden kautta että vapaaehtoishankkeissa.

Monet merkittävistä hankkeista eivät olisi käynnistyneet ilman valtion kärkihankerahoitusta, jota myönnettiin vuosille 2016–2019 lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Tämän ohella hankkeisiin käytettiin reilut 12 miljoonaa euroa, joka koostui energiayhtiöiden, kuntien, yksityisten rahoittajien, maakuntaliittojen, kalastus­organisaatioiden ja EU-rahastojen rahoituksesta.

Yhteistyöllä ja -rahoituksella on toteutettu monipuolisia toimenpiteitä Oulujoen, Iijoen, Kemijoen, Kymijoen, Mustionjoen, Lieksanjoen ja Pielisjoen alueilla.

Esimerkiksi Iijoen Raasakkaan on suunniteltu noin 600 metriä pitkää älykalatietä ja Iijoella on meneillään hanke, jossa paneudutaan alasvaelluksen haasteisiin. Laurinvirta-­hankkeessa luodaan Pielisjokeen viiden hehtaarin alue erittäin uhanalaisen Saimaan järvilohen lisääntymiselle. Lieksanjoella on kutualueita kunnostamalla ja emolohia ylisiirtämällä saatu lupaavia tuloksia järvilohen luontaisesta lisääntymisestä kunnostetuilla alueilla.

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksella on testattu rakennettuihin vesistöihin suunniteltua uutta hydraulista kalatieratkaisua Kalasydän-­hankkeessa. Kemijoella on myös tehty mäti- ja pienpoikas­istutuksia. Myös Oulujoen Montan voimalaitokselle valmistui syksyllä 2017 lohikalojen ylisiirtolaite.

Vaelluskalakantojen elvyttäminen vesistöissämme on ainutlaatuinen projekti, johon ei löydy valmiita malleja maailmalta. Tähänastisista hankkeista saaduista opeista kenties tärkeimpiä ovat pitkäjänteisyyden ja yhteistyön merkitys: vaelluskalojen elinolojen parantaminen on pitkä prosessi, jossa ei ole pikavoittoja tarjolla. Monipuolista ja määrätietoista työtä tulee jatkaa yli toimialojen ja hallituskausien.

Yhdessä tekemisen merkitys näkyy hyvin esimerkiksi Montan ylisiirtohankkeessa. Hanke tehtiin Fortumin, maa- ja metsätalousministeriön, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen sekä Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien yhteistyönä.

Tavoitteena on lohen ja taimenen palauttaminen Oulu­jokeen. Fortumin osuus 2,65 miljoonan euron hankkeen rahoituksesta on 80 prosenttia. Kärkihankerahoitusta hanke sai 300 000 euroa.

Laitteesta saadut kokemukset ovat lupaavia: vaeltavat lohet ja taimenet ovat löytäneet siihen hyvin. Montasta saatavaa oppia voidaan jatkossa hyödyntää ylisiirto­laitteiden rakentamisessa muihin vesivoimantuotantoon valjastettuihin vesistöihin.

Hallituksen kärkihankerahoituksella on saatu aikaan hyviä tuloksia, ja käynnistettyjen hankkeiden jatkuvuus on tärkeää turvata myös jatkossa. Toivommekin, että tuleva hallitus jatkaa kärkihanke­rahoitusta ja varmistaa kansallisen kalatiestrategian toimeen­panon jatkumisen toimijoiden yhteistyötä lujittamalla ja vapaaehtoisia toimenpiteitä edistämällä.

Tulevaisuudessa tulisi myös selvittää ekologisen kompensaation mahdollisuuksia: mikäli lainsäädäntö niin sallisi, luonnon kannalta tehokkaimmat toimenpiteet voitaisiin kenties toteuttaa muualla kuin vesivoimaan valjastetussa joessa. Uusia ratkaisuja vaellus­kalojen elinolojen parantamiseksi tulee kehittää aktiivisesti ja avoimin mielin.

Vesivoima on kotimaista, uusiutuvaa ja hiilidioksidipäästötöntä energiaa. Sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Vesivoiman merkitys säätövoimana kasvaa entisestään, kun järjestelmään tulee lisää sään mukaan vaihtelevaa tuuli- ja aurinkosähköä.

Energia-ala on sitoutunut parantamaan vaelluskalojen elinoloja. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja päättäjiltä hallituskaudet ylittävää ymmärrystä valtion tuen merkityksestä kalakantojen elvyttämisessä.

Vesistöihimme liittyy useita eri intressejä. Meidän on siis löydettävä ratkaisuja, jotka mahdollistavat vesistöissämme sekä sähköntuotannon että vaelluskalojen hyvinvoinnin. Jatketaan vaelluskalojen elinolojen parantamista – pitkäjänteisesti ja yhteistyöllä.