Nyt tarvitaan kaikki mahdollinen kotimainen energiatuotanto, niin lämpöön kuin sähköön
Suomessa energiapolitiikkamme on ollut onneksi pitkäjänteistä. Monipuolinen energiapaletti ja yhteistyö energian tuonnissa Pohjoismaihin ja Eurooppaan ovat osoittautuneet oikeaksi valinnaksi.
Ensi tavlena tarvitaan lämmön ja sähkön tuotantoo myös polttoturvetta. Kuva: Seppo PenttiVenäjän hyökkäys Ukrainaan ja siihen kytketty energiasota on johtanut energiakriisiin Euroopassa. Itse asiassa Venäjä alkoi rajoittaa kaasun saatavuutta Eurooppaan jo viime syksynä. Syy selvisi viimeistään helmikuun raakalaismaisen hyökkäyksen alettua.
Ongelmat kaasun saatavuudessa ovat nostaneet sähkön hintaa koko Euroopassa.
Suomessa päätimme jo keväällä irtautua venäläisestä tuontienergiasta. Päätös oli sotatilanne huomioon ottaen ainoa mahdollinen. Sähkön, puun, putkikaasun ja öljyn tuonti Venäjältä loppui viime kesän aikana.
Sähkön tuotannossa emme ole vielä omavaraisia, mutta hyvät siirtoyhteydet Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan takaavat meille sähkön toimitusvarmuutta myös talven kylmimpinä päivinä.
Samaan aikaan on hyvä todeta, että nyt tarvitaan kaikki mahdollinen kotimainen energiatuotanto, niin lämpöön kuin sähköön. Turve mukaan lukien.
Kotimaiselle energiapuulle on tulevana talvena erityisen suuri tarve. Se on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. Metsiemme kestävän ja vastuullisen käytön on jatkossakin pysyttävä kansallisissa käsissä. Ei ole EU:n tehtävä linjata, kuinka voimme omaa puubiomassaa kestävästi käyttää.
Suomalaiset metsänomistajat toimivat jo nyt vastuullisesti, siihen minä luotan.
Tänä vuonna on panostettu kotimaisen energiapuun saatavuuteen. Nuoren metsän hoitotuki nousi 1.6.2022 alkaen 450 euroon hehtaarilta, jos hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Lisäksi hallitus tukee muun muassa yksityisteitä ja puuterminaaliverkoston kehittämistä.
Juuri nyt on tärkeintä, että tuvat pysyvät talvella lämpimänä ja kotimaista energiaa on saatavilla. Sitä tarvitaan myös lisää.
Kotimaista bioenergiaa hyödyntävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat hyvä esimerkki uusiutuvasta kotimaisesta energiantuotannosta. Esimerkiksi Tampereelle on valmistumassa loppuvuodesta uusiutuvaa bioenergiaa hyödyntävä sähköä ja lämpöä tuottava voimala.
Vuoden 2020 lopulla vastaavan tyyppinen laitos rakentui Ouluun. Vuonna 2023 valmistunee myös Kemin biovoimalaitos.
Ei ole EU:n tehtävä linjata, kuinka voimme omaa puubiomassaa kestävästi käyttää.
Biopolttoaineita hyödyntävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset tuottavat eniten energiaa kylmimpinä päivinä. Hyödyntämällä tätä teknologiaa ja lisäämällä kotimaisen energiapuun tuotantoa varmistamme energiahuollon monissa kaupungeissa ja taajamissa.
Viime viikkojen aikana voimakkaat syystuulet ovat puhaltaneet Suomessa ja pitäneet sähkön hinnan ajoittain hyvin matalalla. Toisaalta taas tyynenä päivänä hinta saattaa olla kymmenkertainen, joten monipuolista energiapalettia ja säätövoimaa tarvitaan myös jatkossa. Siksi kannatan lisäydinvoiman rakentamista Suomeen.
Nopeimmat tavat turvata energiajärjestelmää kriisissä löytyvät itse asiassa kulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriössä olemme kesästä asti kannustaneet yrityksiä ja kansalaisia energiansäästöön. Yritykset, kunnat ja kotitaloudet ovat vastanneet Astetta alemmas -energiansäästökampanjan kutsuun säästää energiaa loistavasti.
Sähköä on viimeisimpien tietojen mukaan säästynyt jo lähes 10 prosenttia. Sillä on jo merkitystä sähkön riittävyyteen tulevana talvikautena. Kysyntäjoustoa eli energiansäästöä on siis toteutunut jo hyvin. Se on osoitus yritysten, kuntien ja kotitalouksien oma-aloitteisuudesta ja vastuullisuudesta.
Energiaviraston teettämän tuoreen selvityksen mukaan suuret energiankäyttäjät ovat valmiita löytämään ratkaisuja, jotta sähköpulatilanteet vältetään. Tämä on huojentava tieto. Kulutuspiikkien tasaamisella on yllättävän suuri merkitys sähkön toimitusvarmuuteen, ihan koko Suomessa.
Sähkön osalta toimitusvarmuus on tulevana talvena keskeisin asia, mutta kuten olemme jo nähneet, hinnat uhkaavat nousta historiallisen korkeiksi. Tilanne on lähes kaikissa Euroopan maissa sama, ellei jopa pahempi kuin Suomessa.
Kotitalouksien sähkölaskujen helpottamiseksi päätimme budjettiriihen yhteydessä tukipaketista korkeisiin sähkön hintoihin. Sähkön arvonlisäveron alentaminen, sähkövähennys ja -tuki helpottavat hieman heitä, jotka tilanteesta eniten kärsivät. Entisiin hintoihin on tuskin paluuta, ainakaan ennen kuin sota loppuu ja energian saatavuus paranee.
Suomessa energiapolitiikkamme on ollut onneksi pitkäjänteistä. Monipuolinen energiapaletti ja yhteistyö energian tuonnissa Pohjoismaihin ja Eurooppaan ovat osoittautuneet oikeaksi valinnaksi.
Näillä näkymin jo ensi vuonna Suomi on sähköomavarainen ja ylikin, eli tuotamme sähköä Suomessa vuositasolla enemmän kuin kulutamme. Se onnistuu kotimaisen uusiutuvan energian avulla.
Mika Lintilä
elinkeinoministeri (kesk.)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
