Ei ydinaseita Suomeen
Suomen pitäisi edistää ydinaseetonta Pohjolaa sekä asteittaista ydinaseriisuntaa kansainvälisillä areenoilla, kirjoittaa kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.). ”Suomalaisten enemmistö tuki Nato-jäsenyyttä siinä ajatuksessa, että se ei edellytä ydinaseiden sallimista Suomen maaperällä.”
Ydinaseiden vastainen mielenosoitus Eduskuntatalon portailla viime 13.3. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Stig18.3.202606:00
Orpon hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut esitystä, joka sallisi ydinaseiden sijoittamisen ja kauttakulun maassamme. Tämä on merkittävä linjamuutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Onkin käsittämätöntä, että näin suurta muutosta on valmisteltu salassa eduskunnalta ja hallitus haluaa viedä asian nopeasti eteenpäin ilman laajaa keskustelua.
Mielestäni joukkotuhoaseita ei pitäisi tuoda Suomen maaperälle missään olosuhteissa. Ei rauhan aikana, eikä varsinkaan sota-aikana. Ydinaseiden leviäminen ei ole tie rauhaan, vaan se lisää aina jännitteitä ja sodan riskiä. Suomen pitäisi päinvastoin edistää ydinaseetonta Pohjolaa sekä asteittaista ydinaseriisuntaa kansainvälisillä areenoilla.
Suomalaisten enemmistö tuki Nato-jäsenyyttä siinä ajatuksessa, että se ei edellytä ydinaseiden sallimista Suomen maaperällä. Tämän tiedon valossa myös eduskunta päätti Nato-jäsenyyden hakemisesta.
Olemme sotilasliiton ydinasepelotteen piirissä täysin riippumatta siitä, sallimmeko ydinaseiden sijoittumisen tai kauttakulun. Jäsenyysprosessin aikana Naton suunnalta ei tullut mitään vaateita tai paineita asian suhteen.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikaisena linjana on ollut hakea mahdollisimman laajaa konsensusta yli hallitus–oppositio-rajojen. Nyt parlamentaarinen valmistelu on loistanut poissaolollaan. Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta nykyhallitukselta. Vastaavalla tavalla lakiesitys maamiinojen poistosta ja puolustusbudjetin tason pysyvä nosto tuotiin oppositiolle ilmoitusasioina.
Kokoomuksen värisuora ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ongelma. Kun presidentti, pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja edustavat kaikki samaa puoluetta, erilaisia näkökulmia ja kriittisiä ääniä ei kuulla ajoissa eikä riittävästi.
Turvallisuuspolitiikan kysymyksissä niiden tarve on ilmeinen. Laaja parlamentaarinen valmistelu on taannut tarvitun luottamuksen ja vahvan sitoutumisen tehtyihin ratkaisuihin. Tätä Kokoomus on nyt toimillaan rikkomassa.
Ydinaseet ovat huolestuttavalla tavalla palanneet puheisiin pitkän tauon jälkeen. Maailman johtajilta on jopa kuultu löysiä heittoja ja uhkailuja niiden käytöstä.
Puhujilta ja ehkä kuulijoiltakin unohtuu, että kyse on joukkotuhoaseesta, joka tuhosi Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit 80 vuotta sitten. Myös pääministeri Orpo suhtautuu ydinaseet sallivaan lakiesitykseen ikään kuin valmistelussa olisi tavanomainen päivänpolitiittinen asia. Sitä se ei ole.
Maanpuolustuksen ja sotatieteiden asiantuntijoiden lisäksi tarvitaan laaja-alaisempaa keskustelua aiheesta. Mihin suuntaan olemme yhteiskuntaamme viemässä, jos näemme turvallisuuden takeena joukkotuhoaseen? Mitä seurauksia on yhteiskunnan kiihtyvällä militarisoitumisella?
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.)Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
